Kesäisiä tunnelmia

Hupsista keikkaa, kun on taas unohtunut päivittää! Asiaa on myös viivästyttänyt se, että kamerani on pyörinyt ympäri kyliä, enkä vieläkään ole saanut sitä takaisin... joudun nyt siis tyytymään ainoastaan kännykästäni löytyviin kuviin, bear with me!

Olimme Lokin kanssa siis viikon verran Jyväskylässä äitienpäivän tienoilla. Siellä oli hienot kelit oikeastaan koko viikon ajan, ja innostuttiin tekemään piiiitkiä lenkkejä Laajavuoren metsissä ja lenkkipoluilla. Erityisesti ihastuin kunto10-nimellä kulkevaan reittiin, jota hieman kyllä "muokkasin" myöhemmin sellaiseen versioon, että jalkani pysyivät kuivina...;) Mutta haikealta on nyt taas tuntunut Helsingissä lenkkeillä, vaikka onhan täälläkin kivoja lenkkimaastoja. Sellaista aitoa luonnon tuntua ja ennen kaikkea autioita lenkkipolkuja ei vaan löydy niin helposti.

Btw, Loki on nyt sitten kohdannut ekaa kertaa elämässään hevosia oikein lähietäisyydeltä! Mutta sille ne näyttäisivät olevan näkymättömiä, kun ei se niihin reagoi. Yritin oikein kaivaa verta nenästäni innostamalla: "Katso nyt, heppa! Heppa!", mutta Loki vain jolkotteli välinpitämättömänä eteenpäin. Noh, mielummin tietysti niin. :D

Tässä vähän kuvasatoa Jyväskylän lenkeiltä:

 

 

 

Ja tosiaan, Jyväskylässä kasteltiin myös Lokin talviturkki! Itse en vielä uimaan toki tohtinut, mutta Loki kyllä polski oikein tyytyväisenä, etenkin kuumina päivinä. Lapsuuskotini lähellä on yksi hyvä koiraranta, jossa sitten käväistiinkin joka päivä pulikoimassa. Uintikoulu on selvästi tehnyt tehtävänsä - Loki osasi uida tosi hienosti, ja nouti mulle vedestä keppejä, käpyjä ja palloja. :)

 

No joo, ja sorsiakin piti tietysti välillä vähän vahdata...

Näiden lenkkien ja uintireissujen jälkeen Loki oli kyllä aina todella väsynyttä poikaa:

Helsinkiin palattuamme ollaan kyllä jatkettu lenkkeilyä edelleen ahkerasti. Vähän liiankin ahkerasti - lauantaina vedin itse överit ja juoksulenkillä loukkasin oikean lonkkani jollakin tapaa. Nyt en ole pariin päivään juuri pystynyt kävelemään, joten Lokikin on mennyt ihan koirapuistolinjalla nämä pari päivää.

Mutta kyllä täältäkin tosiaan niitä kivoja reittejä löytyy! Lauantaina käveltiin siis Rajasaareen ja takaisin, yhteensä n. 15km. Lokia ei pahemmin tuntunut tuo matka väsyttävän, emäntää sitten kyllä senkin edestä. :) Rajasaaressa oli paljon koiria ja potentiaalisia leikkitovereita, mutta Loki keskittyi mielummin uimiseen ja ihmisiin tutustumiseen.

 

 

 

Otinpa sitten pitkästä aikaa vähän videotakin tuosta piskistä. Koittakaa olla huomioimatta mun ärsyttävää lässytystä. :D Yritän vaan epätoivoisesti innostaa Lokin laiskahkoa noutosuoritusta:

(Youtube sekoili, enkä saanut sitä kautta lisättyä. Laatu on muutenkin tosi huono, koska kännykällä tosiaan kuvattu...)

Hmm, mitäs muuta. Treenit on sujuneet ihan kivasti, erityisesti agilityssa edistystä tuntuu tapahtuvan aika hurjaa tahtia. Me tosiaan vähän aikaa sitten lopetettiin meidän jatkuvassa tokoryhmässä, koska alkoi ne hinnat ottaa pattiin hieman. Olen realistinen, ja tajusin, että tuossa kohtaa on nyt pakko säästää. Kuitenkin parempaan suuntaan on menty - perustettiin kaveriporukalla oma treeniryhmä, ja nyt treenaillaan tokoa ja rallytokoa kaksi kertaa viikossa vaihtelevalla kokoonpanolla! :) Ollaan saatu paljon aikaan, monipuolisia ja hyödyllisiä harjoituksia, vaihtelevaa häiriötä jne. Eikä maksa mitään! Jihuu!

Nyt vain sitten rohkeasti kohti kesää - mökkeilyä, koiratreffejä, mahdollisia vaelluksia, treenejä ja hauskanpitoa! :)

Kisasähläämistä

Huh, olipahan taas yksi kokemus lisää! Tänään oli nimittäin sekä mun että Lokin ensimmäiset agilityn möllikisat. :)

Lokilla on ollut jonkin sortin kevätväsymystä tässä viimeaikoina, joten se oli jo aamulla ihan poikki, kun piti kävellä bussipysäkille. Bussissa se jatkoi sikeitä yöuniaan. Hallilla poikaan tulikin sitten vähän elämää taas, kun siellä oli lähemmäs kolmekymmentä koiraa ja pari kivaa tuttua kaveriakin. Osallistujia oli yhteensä 28, ja meidän vuoro oli vasta 26, eli aivan loppupäässä. Siihen jäi siis hyvin aikaa käydä vähän ulkona haistelemassa paikkoja ja rauhoittumassa. Ekat pari minuuttia Loki oli innoissaan tekemässä tuttavuutta kaikkiin ja hieman hämillään siitä koiramäärästä, mutta pian se jo rauhoittuikin, ja päästiin odottelemaan sisäpuolelle. Radalla oli pari putkea, aitoja ja pikku A. Radan sai suorittaa kaksi kertaa, ja parempi suoritus otettiin huomioon.

Ihan hyvä, että meidän vuoro oli vasta loppupäässä, koska pääsin katsomaan vähän mallia meitä edeltävistä koirakoista. :) Osa veti todella rutiininomaisesti ja hienosti, ei voinut kuin ihastella! Mutta onneksi ei oltu ainoat sählärit - suurimmalla osalla rata meni hylsyksi, ja onneksi siis kuitenkin kaikilla oli hauskaa ja asiaan suhtauduttiin rennosti. Paikalla kun kuitenkin oli pääasiassa pentuja ja kokemattomia koirakoita.

Mua jännitti ihan suhteettoman paljon - kun otin Lokilta pantaa pois, niin kädet ihan tärisi. Lokin oli vähän hankalaa keskittyä, koska se oli odotellut jo niin kauan kauhean hälinän keskellä, niin se oli jo vähän väsynyt. Lisäksi sitä hämmensi hieman, että aitojen rimat oli maassa. Niitäkin pitää varmaan siis treenailla aina välillä. Mä en myöskään ole ohjaamisessa ihan mikään paras mahdollinen, välillä meni ihan säheltämiseksi mun toiminta.

Pyysin treeniryhmässäni olevaa naista videoimaan kamerallani meidän molemmat suorituskerrat, mikä oli tosi hyvä idea - videoista näkee todella selkeästi, mitä tein väärin.

Kuten videosta näkyy, Lokin mielestä putki on hurjan kiva, aidat on ihan tylsiä ja ikkunashoppailu olis kauheen hauskaa. :D Eli radan alku- ja loppupuoli meni vähän kehnosti. Ekan putken jälkeen mun ohjauseleet oli... noh, olemattomat, eikä Loki tajunnut siksi mennä seuraavaa aitaa. Kun yritin korjata, osoitti mun käsi näköjään putken suuntaan, joten Loki ampaisi sinne. :D Hahhaa, olen pöljä. Saatiin pikku A:lta kuitenkin kontakti, vaikka se nyt menikin vähän tolleen hassusti. Muuten rata menikin mun mielestä ihan kivasti, ellei lasketa tosiaan tuota nameista haaveilua ennen vikaa estettä.

Toinen rata meni ehkä vähän paremmin, tosin siinä tuotti ongelmia toisen putken jälkeiset aidat. Tämä oli ihan kokonaan ja täysin mun syytä. Jäin ton tokan putken aikana jostain syystä (???) jotain haaveilemaan, ja vaihdoin puolta AIVAN liian myöhään, joten Loki tietty väisti. Jälkeinen aita meni siinä sitten samassa, koska en ehtinyt koota itseäni (XD) ennen sitä, joten ohjaus jäi vähän loistamaan poissaolollaan. Mutta muutenhan tuo meni ihan kivasti, eikö? Jos olisin vaihtanut puolta putken aikana ajoissa, olis varmaan tullu virheetön suoritus. No tänhän takia näitä harjoitellaan, virheistä oppii. :)

Oon kuitenkin hurjan tyytväinen noista putkista, koska ihan vähän aikaa sitten vielä Loki kielsi käytännössä aina putkilla, nyt se menee ne tosi hyvin. Ja jälkimmäisen radan pikku A:n kontakti!!! <3 Siinä sai palkita kylläkin, mutta siitä huolimatta suurimmalla osalla kisan koirista tuli juurikin kontaktista virhe. Hyvin on meille väännetty kontakteja treeneissä, ne kyllä sujuu! Meidän agiohjaaja oli paikalla tuolla ja kehaisikin meitä hyvästä kontaktista, jipii!

Oon kaiken kaikkiaan siis ihan tyytyväinen. Meni meillä paremmin kuin monilla Lokia vanhemmilla ja meitä kokeneemmilla koirilla. Loki oli pentujen parhaimmistoa, sijoittuneet oli kaikki aikuisia koiria. Ja huomenna on agitreenit, joten päästään treenailemaan asioita, jotka tuolla nyt tuottivat vaikeuksia. Eli OHJAUSTA. ;) Ihan nolottaa katsoa noita videoita, miten ihmeessä toi koira tonkaan vertaa tajuaa mitä pitää tehdä, kun mä vaan pönötän kädet missä sattuu suurimman osan ajasta? :D Noh, treeniä treeniä. Ja seuraavat kisat on sitten kolmen viikon päästä. Sitten näkee, ollaanko yhtään kehitytty...

Melkoinen piski!

Ai että, tätä mä olinkin ehtinyt jo kaivata! Mikä voittaisikaan metsälenkin kaatosateessa, jäällä liukastelemisen ja sohjossa kompastelemisen? :) Ihanaa on myös kotiin tullessa olla läpimärkä, ja koirakin vaan valuu vettä lattioille. Ah. Kevät on saapunut. Mutta on tuossa kelissä yksi hyvä puoli - metsäpoluilla ei normaalista poiketen tullut ristin sieluakaan vastaan. Viikko sitten laskin vastaan tulleiden maastopyöräilijöiden määräksi 12(!), tänään ei tullut yhtäkään. Maastopyöräilijät on vähän kinkkistä porukkaa, kun ne tulevat niin hiljaa ja kuitenkin hirveän kovaa vauhtia, että mun sydän pysähtyy säikähdyksestä joka ikinen kerta. Nyt niitä on ollut niin paljon liikkeellä, etten ole juuri Lokia vapaana uskaltanut pitääkään muuta kuin koirapuistoissa, paitsi nyt sitten tänään.

Pääsiäisen vietimme yllätys yllätys Jyväskylässä. Erityisesti Loki nautti saadessaan meidän syömän lampaan jämät:

Ai että oli hyvää! :D

Ehdittiin myös kokea jännittävä vuorokausi, kun eräs kultainennoutaja tuli meille hoitoon. Sen oli alunperin tarkoitus olla meillä pidempään, pari kuukautta jopa, mutta valitettavasti tytölle taisi olla liian kova paikka jäädä yksin vieraassa paikassa, mikä ilmeni sitten jatkuvana haukkumisena. :/ Muuten oli kyllä tosi kiva koira ja tulivat Lokin kanssa oikein hyvin toimeen.

Sitten viime viikon sunnuntaina (7.4.) osallistuttiin ensimmäisiin mätsäreihimme ikinä Viikissä! Käveltiin sinne ensin kaverikoiran kanssa puolitoista tuntia, jotta pahimmat energiat saataisiin pois. Mätsäreissä olikin sitten hirveän jännää - tosi paljon koiria, joiden kanssa ei saanutkaan leikkiä, mukaan lukien parhaat kaverit, jotka olivat myös tulleet paikan päälle seuraamaan menoa.

Mä olen todella pihalla noista näyttelykuvioista, eikä me oltu juuri harjoteltu seisomista tai ravaamista. Näyttelyhihnan ostaminen ja Lokin perusteellinen peseminen & harjaaminen oli mun suurin panostus koko mätsäreihin. :D Mutta siihen nähden meillä meni oikein kivasti! Ei me sijoituttu mitenkään, mutta kaksi kertaa pyörähdettiin kehässä ja saatiin siinä mielessä hyvää kokemusta. Yhden kerran Loki istui kesken seisomisen, mutta muuten meni kaikki ihan nappiin. Hampaatkin antoi katsoa tosi hienosti, olin kovin ylpeä. :)

Loki oli ihan poikki mätsäreiden jälkeen, mutta vielä piti rutistaa, sillä mentiin suoraan sieltä agilitytreeneihin. Siellä tehtiin pitkää, joskin helpohkoa rataa, eli oli kyllä tuona päivänä koiraparka kovilla! 23 estettä oli radassa ja siihen kuului aitoja, muuri, kaksi putkea ja puomi. Helpohkoja ja todella matalia esteitä siis, mutta rata oli tosi pitkä ja ohjaus aika vaikeaa! Kolme kertaa mentiin tuo yhteensä. Eka kerta meni hieman epävarmasti, koska ohjaaja(=minä) oli ihan pihalla järjestyksestä. :D Toinen kerta meni kerta kaikkiaan täydellisesti, ei muistaakseni ollut mitään virheitä siinä. Kolmannella eli viimeisellä kerralla Loki oli jo niin väsynyt, että putket ei olis kauheesti kiinnostaneet, mutta meni sekin ihan ok. Voin sanoa, että loppusunnuntai meni koiralla kyllä autuaasti unten mailla. :D

Seuraavana päivänä meillä oli tokotreeneissä yllärinä ryhmän kesken möllikisat! Eli tehtiin siinä ALO-luokan ohjelma ja siellä laskettiin ihan pisteet jne. Me tultiin Lokin kanssa toisiksi (2/6)! :D Ja Loki on koko ryhmän nuorin! Ihan mahtava fiilis tuli siitä kyllä, varsinkin kun oon itse niin epävarma aina tuon tokon suhteen. Huonoimmat pisteet saatiin ehdottomasti tokohypystä, koska ei olla vielä ihan hirveesti sitä treenailtu. Siis itse hyppyhän meni hyvin, mutta kun ei tuo jää sinne toiselle puolelle seisomaan, vaan lönkyttelee tyytyväisenä mun luo... noh, treeniä treeniä!

Nyt Loki nukkuu tyytyväisenä äskeisen lenkin jäljiltä. Vähän näyttäis siltä, että toi osaa ottaa rennosti:

:D

Viimein järkeä päässä?

Onpa taas mennyt luvattoman paljon aikaa edellisestä päivityksestä, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. :)

Hirveän kivasti on mennyt Lokin kanssa tässä lähiaikoina. Tuntuu, että (ainakin pahin) teinivaihe on nyt ylitetty, ja järkeä on pikkuisen tullut päähän lisää. Erityisesti lenkkeilyt sujuvat todella kivasti tällä hetkellä. Loki on rento, tyyni ja kuuliainen hihnan päässä ja vapaana, ja kävelee nätisti mun sivulla aina, ei vedä tai mitään. Ohitukset sujuvat hirmu hyvin, eilenkin ohiteltiin jopa koirat löysällä hihnalla ilman mitään käskyjä tai nameja, eikä ongelmia ollut. Yhden juoksuisen nartun perään Loki vähän vingahteli, mutta ei silloinkaan vetänyt tai mitään. Jes!

Ollaan myös nyt kaksi kertaa käyty Helsingin koirauimalassa vähän kokeilemassa uimista yhden kaverikoiran kanssa. Mullahan on haave siitä, että voisin ton kanssa harrastaa vielä vesipelastusta joskus, siksi jo nyt aloitellaan pikkuhiljaa uintijuttuja, jotta "tositreenaamisen" voisi aloittaa heti sitten, kun vedet on tarpeeksi lämpimät. Altaan reunalla Loki on aika korkeilla kierroksilla ja meteli on sen mukainen (kiljuu, mouruaa...), mutta lelulla leikkiminen pitää sen suht hiljaisena. :D Itse uiminen menee tosi hienosti, varsinkin nyt, kun ramppi ei olekaan enää pelottava. Loki jopa noutaa lelua vedestä, vaikka maan kamarallakin noutaminen on vähän hatarissa pitimissä...:D Ja koiruus näyttää pitävän kovasti uimisesta, vaikka märkänä oleminen ei olekaan aina kauhean hauskaa. Ja mun mielestä ton karvakasan kuivaaminen on aika työlästä, millään pyyhkeillä ja fööneillä ei tunnu olevan vaikutusta...

Tokoryhmässä oli yksi itsenäinen kerta (tosin oli siellä ohjaajasijainen sitten kumminkin), jolloin vaihtelun vuoksi tehtiin rallytokorataa, ja ihastuin lajiin ikihyvikseni! Sehän on tosi hauskaa! Ja parasta siinä on se, että sitä on aika helppo treenailla itsekseen. Sitä ollaankin nyt tehty jonkin verran, ja aika hyvin alkaa luonnistua.

Näiden lisäksi ollaan toki treenattu tokoa ja agilitya, ja sainkin eilen mukavan sähköpostin, jonka mukaan päästään syksyllä mukaan agilityn valmennusryhmään! Jes!

Ollaan oltu tässä taas muutama päivä Jyväskylässä vierailemassa, pari kuvaa täältä:

Haasteita ja onnistumisia

Voihan teini-ikä! Alan pikkuhiljaa tottua tähän "uuteen koiraan", joka välillä muistuttaa lauhkeaa koiravanhusta, joka raahustaa lenkillä ja angstaa koirapuistossa, ja välillä kiukuttelevaa, uhmailevaa riiviötä. :D Tosiaan joinain päivinä Loki ei reagoi juuri mihinkään ja tottelee kaikkea, kun taas joinain päivinä jokainen asia on vähintään tuhahduksen ja pälyilyn arvoinen, ja jokaiseen käskyyn pitää ainakin kerran todeta: "Eipäs!"

Koiraharrastukset ovat sujuneet ilman mitään muutoksia entiseen, siellä teini-ikä kyllä ainakin toistaiseksi loistaa poissaolollaan. Tokossa ollaan edistytty hienosti, paikallaan makuu on edelleen vaikeaa häiriössä, mutta ollaan kehitytty siinä todella paljon, ja eilenkin Loki pysyi paikallaan hienosti, vaikka vieressä oleva koira vapautettiin riehakkaasti ja yksi toinen lähti omistajansa luo. Seuraaminen on todella varmaa ja helppoa nykyään, seisomista ja seisomaan jättämistä ollaan myös treenailtu paljon. Tokohyppykin alkaa loksahtaa pikkuhiljaa, käskysana "hop" on tullut viimein tutuksi. :) Agilityssä ollaan päästy kokeilemaan jo vaikka mitä putkesta ja pussista keinuun sun muihin... ja on mulla innokas ja rohkea koira! <3

Tosiaan energiaahan tuolla on, ja sitä tuntuu riittävän ikuisuuksiin. Siksi ollaan treffailtu tuttuja koiria nyt paljon, koska se vielä toistaiseksi väsyttää jonkin verran. :) Sieltä saa myös kivoja kuvia!

Niin kivaa on kaverin kanssa köllötellä...

...ja vähän painia...

...ja hampailla...

...ja tehdä joukkohyökkäys yhtä vastaan. :)

Mutta välillä pitää myös töllötellä kaikessa rauhassa, mieluiten vielä huulta purren!

Hyvä helmikuu tästä on tulossa. Loki menee ekaa kertaa pidemmäksi aikaa (kahdeksi yöksi) hoitoon loppukuusta, kun mamma lähtee kouluretkelle Raumalle. Saas nähdä miten käy, jänskättää jo vähän etukäteen!

Teenage mutant ninja Loki...

Nyt on selvästi ollut jotenkin hälinää tammikuussa, kun en ole edes blogia ehtinyt päivittää! Pääsyynä varmaankin on paraikaa valmistuva kandi, jonka kirjoittamiseen on helposti kulunut kaikki liikenevä vapaa-aika. Päivitysten vähäisyys ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi tapahtunut paljon!

Tammikuu on Lokin suhteen kulunut pitkälti treenaamisen merkeissä. Toistaiseksi meillä on ollut nyt kolmet treenit viikossa; toko, agility ja rallytoko. Voisin lyhyesti kertoa, miten ne ovat sujuneet. Tokossa kuulumme siis jatkuvaan ryhmään, jossa on meidän lisäksemme viisi koirakkoa. Yksi toinen aussiekin siellä on! Loki on ryhmän nuorin, mutta kaksi on myös alle vuoden ikäisiä. Loki keskittyy upeasti, ja tekee kaiken just niinkuin pitääkin, heh. Ollaan taklattu aika hyvin nyt perusasentoa, seuraamista ja paikallaan makuuta. Myös tokohyppyä on pariin otteeseen kokeiltu, ja se on Lokin mielestä kauhean kivaa! Kuitenkin penskasta selvästi näkee, että agility on se "the thing", ja mikään ei ole kivempaa kuin se! Ohjaajakin on moneen otteeseen kehaissut Lokin intoa, ja siitä kyllä näkee, miten kovasti se nauttii. Tuntuu, että mulla on paljon työtä tehtävänä, jotta saisin koiran kehityksessä kiinni...!

Onneksi on noita treenejä, joiden yhteydessä voin olla ylpeä Lokista. Muuten vois olla tällä hetkellä meinaan hermot riekaleina... Mun enkelipennusta on nimittäin kuoriutunut varsinainen teinipelle. Teineily esiintyy naurettavalla protestoimisella lähinnä hihnassa. Milloin mennään väärään suuntaan, milloin sataa, tuulee, ei huvita... ihania hajuja olisi, ja ihania roskia maassa... arghh.

Laitetaanpa vielä yksi kuva mun lumimonsterista piristykseksi tähän loppuun:

Joulua ja vuodenvaihdetta

Joulunaika on nyt takana, ja se sujui paremmin kuin odotinkaan! Vietimme viikon verran mittavasta joululomastani vanhempieni luona toisessa kaupungissa, ja Loki selvästi tykkäsi vaihtelusta. Kylmähän siellä oli, mutta oikein kivaa! Poitsu oli yllättävän rauhallinen ja seesteinen ja käyttäytyi oikein mainiosti. Joululahjojakin se sai, pari tassupyyhettä ja neljä(!) lelua. :D Lahjoista ehdoton lemppari oli röhisevä possu, jota Loki vieläkin jaksaa kanniskella ympäri kämppää...

Lahjojen avaaminen oli jännittävää ja nopeaa puuhaa...

...mutta itse lahjat pakettien sisällä olivat vieläkin hauskempia!

Mikään lahja ei kuitenkaan voittanut ultimaattista lelua, vanhaa tossua! Loppulomasta tossu muistuttikin sitten lähinnä rei'itettyä rättiä...

Mikään ei ollut hauskempaa kuin maata lattialla ja repiä tossua tuusan nuuskaksi!

Myöhemmin lomalla treffattiin myös kaverin upeaa bordercollieurosta Totaa!

Pojat pitivät kuitenkin kunnioitettavaa etäisyyttä toisiinsa. Pentu taisi olla hieman liian lapsellista seuraa Totalle, joka olisi mielummin vain leikkinyt ihmisten kanssa.

Treffattiin myös toisen ystäväni beagleurosta Jeppeä, joka onkin jo vähän vanhempi herra. Yhteinen hihnalenkki sujui kivasti ja takapihalla vähän peuhattiin. Loki antoi Jepelle pusuja, ja Jeppe vei Lokin uuden köysilelun...:D Oli kivat treffit! Taas yllätyin suuresti Lokin koosta (23kg tällä hetkellä), sillä Jepen rinnalla Loki näytti valtavalta. Sitä pitää vielä itse jotenkin ihan vauvelina... niisk!

Helsinkiin palattuamme keli on ollut ihan hirveä! Metsälenkit ovat yhtä tuskaa, kun pahimmillaan lumi pettää jalkojen alta, ja yhtäkkiä huomaakin olevansa polviin asti hyisessä vedessä. Lisäksi ihmiset pitävät metsää jonakin yleisenä kaatopaikkana, jonne on kiva heittää kiloittain vanhaa leipää. Mitä ihmettä?? On kiva sitten yrittää kiskoa maailman ahnein koiranpentu leipien ohitse pari kertaa päivässä... Kaduilla kävellessä taas on todella liukasta, ja onkin hyvä, että Lokin vetäminen on saatu nyt taltutettua. Muuten olisin jatkuvasti nenälläni. Pelottaa jo nyt, millaista tulee sitten, kun pakkanen taas kiristyy... melko liukasta veikkaisin!

Vuodenvaihdekin sujui oikein hyvin. Alkuillan olin pennun ja kavereiden kanssa, ja tarkkailimme hieman, miten tuo suhtautuu rakettien paukkeeseen. Sitä pauketta ei sisälle kuulunut, ihme kyllä, vaikka ihan tuossa pihassakin paukuttelivat. Loki ei siis reagoinut raketteihin mitenkään. Siksi uskalsinkin jättää penskan kotiin, kun lähdin itse keikalle. Kotiin tulin kahden jälkeen, ja Loki oli ihan tyytyväisen oloinen, ja antoi mun nukkua puoli kymmeneen! <3

Loppupiristykseksi vielä pieni video pikkuisen ensimmäisestä joulusta. :)

Hyvää alkavaa vuotta 2013!! :) Mun uuden vuoden lupaus on saada kandi keväällä loppuun...