YLLÄTYS! :D

Nyt kävi monenmoista sattumaa ja tilaisuutta, ja paljon mietintätyötä... ja kaiken tämän tuloksena saanen toivottaa tervetulleeksi uuden jäsenen laumaamme:

Brookway Casablanca Romance "Lilo"

Todella hienoista kuvista suuri kiitos Anna Mertaojalle! :)

Tämä tulee tietysti vähän yllättäen monille (myös itselleni :D), mutta päätös oli kaikesta huolimatta oikea. Toisesta koirasta olen puhunut ja haaveillut jo siitä lähtien, kun Lokin ostin. Rotuja on pohdittu todella laidasta laitaan aina bordercolliesta staffiin ja takaisin. Mutta rodut, jotka jatkuvasti palaili takaisin mieleen, oli dallu ja whippet. Dalmatialaista mietin aluksi pitkään ja ehdin jo soitella potentiaalisen kasvattajan kanssa. Alusta asti kuitenkin mua nakersi pelko ko. rodun terveydestä, ja vähän aikaa sitten kyselemäni pentueen emän sisko kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen. Kyse voi tietysti olla huonosta tuurista jne., mutta tämä sai mut perääntymään. Lisäksi dallujen aktiivisuustaso voi olla kuitenkin vähän liikaa aussien rinnalle. Myös koko mietitytti. Kaksi isoa, voimakasta koiraa yksinasuvalla, autottomalla opiskelijatytöllä voi aiheuttaa haasteita.

NOH, takaisin whippettiin siis! Hain koiraa, joka menisi helposti arjessa, joka olisi rauhallinen ja sosiaalinen, ei ylettömästi vahtisi, joka jaksaisi touhuta ja lenkkeillä ja harrastaakin, mutta jonka kanssa ei olisi pakko harrastaa tavoitteellisesti. Hyvähermoisuus olisi kriteerinä kaiken a ja o. Reipas, tasainen koira olisi juuri passeli. Whippet sopii mun mielestä kriteereihin tosi hyvin, kokokin on kätevä ja turkin helppohoitoisuus varsinkin! :D Ja rodun terveystilannekin miellyttää, ja siltä pohjaltahan rodun valinnassa lähdetään. Mulla oli myös kasvattajasuositukset valmiina, ja Lilon kaksi siskoa asuu naapurissa, joten... noh, loppu onkin historiaa, ja perjantaina neitokainen saapui kotiin.

Kaikki on ainakin toistaiseksi mennyt paremmin kuin hyvin. Loki on ottanut äitikoiran roolin, ja huolehtii ja hoitaa pentua jatkuvasti. Parivaljakko leikkii hurjan nätisti keskenään, ja Loki on tulokasta kohtaan superlempeä ja varovainen. Yhteislenkitykset ovat sujuneet hyvin, molemmat jäävät nätisti yksin kotiin sekä yhdessä että erikseen (yhtä aikaa yksin ollessaan ovat kuitenkin siis eri huoneissa) ja muutenkin kaikki on sujunut aika vaivatta, ainakin toistaiseksi. Lilo on todella reipas ja kiltti tyttö, ja olen jo ihan rakastunut. :) Tulevaisuudessa olisi tarkoitus Lilon kanssa harrastaa vinttikoirien juoksulajeja, näyttelyitä ja "leikkimielisesti" myös agilitya ja tokoa.

Täytyy varmaan nyt sitten muuttaa blogin nimeä ja ulkoasua, jotta tulisi otettua huomioon tämä uusikin kakara. :)

Melkoista hyräkkää ja myräkkää ollut muutenkin tämä kuukausi! Tosiaan Lokin kanssa muutettiin uuteen asuntoon vain pari viikkoa sitten. Stressasin ja pelkäsin kauheasti etukäteen Lokin yksinoloja, kun olen lukenut vaikka mitä kauhutarinoita siitä, miten muutto on laukaissut koirassa eroahdistuksen... no, kyllä se Loki ekana iltana hieman itki mun perään, kun lähdin käymään kaupassa, mutta sen jälkeen ollut taas ihan oma hiljainen, rauhallinen itsensä. Eli hyvin on sopeutunut. :)

Alettiin myös vuokrata vakituista hallivuoroa keskiviikkoisin meidän tokoryhmän kanssa, ja ekat treenit oli viime keskiviikkona. Tosi kiva päästä lämmitettyihin sisätiloihin treenaamaan tän pimeän ja kylmän kauden ajan, ja hallissa Lokikin keskittyy huomattavasti paremmin. Päästiin monta harppausta eteenpäin mm. noutojen kanssa!

Tämän päivän agilitytreeneissä tehtiin vauhtirataa, mutta myös kokeiltiin flyballia jostain kumman syystä. :D Loki oli luonnonlahjakkuus, ja kouluttajan mielestä meidän kannattaisi tutustua lajiin enemmänkin. Loki on kuulemma täydellinen lajin harrastaja; nopea, pallohullu ja sosiaalinen. :D No joo... ehkä joskus, jos jostain ilmestyisi vähän lisää aikaa! Myös meidän eka agilityseuran koetunti sujui hyvin. Treenattiin irtoamista, kontakteja puomilla ja iän ikuisia keppejä. Vielä toinen koetunti jäljellä ja sen jälkeen selviää, päästäänkö vakituisesti jatkamaan seurassa. Viime kerralla tosin kouluttaja vihjaisi, ettei hän ainakaan näe mitään syytä, etteikö päästäisi jatkamaan...:) Peukut pystyyn siis!

Laitetaan nyt tasapuolisuuden nimissä myös pari kuvaa tuoreesta "isoveljestä":

Jyväskylän-vierailulla Loki pääsi taas leikkimään Hasse-seropin kanssa. Vauhtia riitti!

Pellolla oli kivaa pomppia ja telmiä, ja maisemat oli upeita. :)

Ja tältä Loki moisen riemuitsemisen jälkeen usein näyttää. :D Porkkana tyynyksi ja taju kankaalle...

Kaikkea jännittävää tulossa

Moikka, pitkästä aikaa! Oon nyt ollut tosi huono päivittämään blogia, koska mulla on ollut ihan hullu työ, joka on vienyt kaiken mun keskittymisen ja ajan. Mutta työ loppuu maanantaina, ja sitten mulla on taas aikaa sekä koiralle että blogille paremmin!

Kaikkea jännittävää ja vähän stressaavaakin on tapahtumassa lähitulevaisuudessa. Minä ja Loki muutetaan uuteen osoitteeseen huomenna. Loki menee mun kaverille hoitoon, ja pääsee siellä riehumaan koko päivän kahden kivan dallukaverin kanssa. Uusi kämppä on ihan lähellä nykyistä, välimatkaa taitaa olla peräti 200m. :D Joten onneksi lenkkimaastot ja koirapuistot pysyy samoina.

Mutta silti mua jännittää tuon koiran suhteen kovasti, että miten muutto tulee onnistumaan. Oon kuullut niin paljon kauhutarinoita siitä, miten muutto voi laukaista koirassa eroahdistuksen. Lokillahan ei ole koskaan ollut ongelmia yksin jäämisessä, mutta mitäs jos ne alkaan nyt? Se joutuu jo maanantaina jäämään yksin (viimeisen) työpäivän ajaksi. Mun psyyke ei ehkä kestä sitä, jos se jää huutamaan mun perään. Mun on kyllä tosi vaikea kuvitella Loki tekemässä moista, kun se ei ole koskaan päästänyt pihaustakaan yksin ollessaan. Täytyy nyt vain toivoa kovasti, että vanhat tavarat, oma peti ja tutut rutiinit auttavat, ja Loki jää yksin ihan rauhassa. Toivotaan parasta!

Ja toinen jännitystä aiheuttava asia tapahtui tänään aamulla. Mulle tuli sähköpostia eräältä agilityseuralta, ja meidät on valittu kahdelle koetunnille! VAU! Jos kouluttajat puoltaa meidän jäsenyyttä koetuntien jälkeen, niin me saadaan jatkaa seuran jäseninä. :) Mä olin jo vähän luopunut toivosta noiden seurojen suhteen, kun ei saatu mistään vastausta. Joten olen nyt kyllä enemmän kuin innoissani! :)

Mutta toisaalta myös vähän pelottaa. Lokilla on aikamoinen teini-ikä meneillään, ja sitä kiinnostaa muut koirat ja hajut ihan hirveästi. Tokotreeneissä sillä on ollut ongelmana keskittymisen puute, mikä on sitten näkynyt pelleilynä ja sähellyksenä. Agitreeneissä se on kuitenkin käyttäytynyt edelleen mallikkaasti, ja kaikki on mennyt kovin hyvin. Mutta mites nyt, kun tilanne, paikka ja treenikaverit vaihtuvat? Loki menee joskus uusissa tilanteissa kierroksille, ja sitten ei kukaan tiedä, mitä tapahtuu. :D Mitä jos keskittyminen on mahdotonta, ja kouluttajat katsovat, että meidän yhteistyö on puutteellista? No, ei kai auta muu kuin ottaa mukaan paljon jotain superhyviä nameja ja mennä paikan päälle tarpeeksi ajoissa, jotta Loki ehtii rauhoittua ja virittyä kunnolla ennen treenejä. Onneksi kyseessä on tekonurmipohjainen halli, koska sellaisessa Loki on treenannut ennenkin (Jyväskylässä), eikä silloin ainakaan ollut ongelmia. Pitäkää peukkuja! Treenipaikka merkitsisi mulle todella paljon, se helpottaisi elämää ja tehostaisi meidän treenaamista.

Kaikenlaista tapahtunutta

Hups hei, taas on vierähtänyt aikaa edellisestä päivityksestä! Entinen duuni loppui, uusi alkoi ja kauhea kiire kaiken suhteen... myös koirarintamalla on tapahtunut niin hirveästi, etten saa mitenkään kaikesta kerrottua tässä postauksessa, mutta ehkäpä nyt kuitenkin ne tärkeimmät!

Teini-ikää poetaan täällä ihan entisen tapaan vieläkin. Keskittymisvaikeuksien ja haisteluintouden lisäksi on nyt viimein tullut tyttöihin kohdistunut kiinnostus! Pari viikkoa sitten Saima-kaveri sai Lokin pään sekaisin, ja ensimmäistä kertaa elämässään Loki kiipesi toisen koiran selkään! Kyllähän siinä kestikin... nyt olen vähän varuillani vienyt sitä puistoon, mikäli siellä on ollut narttuja, mutta ainakin toistaiseksi Saima on ollut ainoa uhri. Nartut saavat kyllä osakseen hieman huolellisemman haistelun, mutta siihen se onneksi on jäänytkin. Täytyy pitää peukut pystyssä, ettei tosta tule mitään hirveää hormonihyrrää. :D

Tosin! Siitä ei ehkä tarvitse kovin kauan huolehtia. Loki nimittäin varmaankin kastroidaan pian. Olen nyt päätynyt siihen lopputulemaan, että keväällä talouteen saapuu uusi tulokas - dallutyttö. :) Ja jos Loki täytyy joka tapauksessa leikata, niin miksei jo hyvissä ajoin, ettei tarvitse kärsiä mahdollisista tulevista hormonihaitoista?

Muuten Loki on kyllä ollut kuin unelma. Se on sopeutunut hektiseen kesään erinomaisesti - kämppiksen muuttoon, ikkunaremonttiin, mun vaihteleviin aikatauluihin ja uuteen työhön... se on ollut hurjan kiltisti, ja vahtiminen on pysynyt hienosti kurissa. :) Puistossakin tulee edelleen erinomaisesti muiden kanssa toimeen. Jes!

Harrastusrintamalla ollaan keskitytty lähinnä agilityyn. Ohjatut treenit on taas käynnissä, ja siellä huomaa kyllä selvästi, että heinäkuussa on treenattu PALJON. Loki keskittyy tosi hyvin mun ohjaukseen, ja mäkin olen mielestäni kehittynyt aika tavalla. :)

Tässä video viimeisistä itsenäisistä treeneistä:

Edelleen haastetta tuottaa tuo A-este... siis Lokilla ei tosiaankaan ole ongelmia sille menemisen kanssa, päin vastoin - se haluaisi mennä sinne aina ja ikuisesti! Siksi tuo pieni sähellys, kun piti mennä A:n juurella olevaan putkeen. :)

Mun pieni agihauva:

Tokossa ei sitten olekaan olleet ihan niin auvoiset ajat... heinäkuussa Lokia ei olisi toko voinut vähempää kiinnostaa, varmaan siksi, että treenipäiviä oli parhaimmillaan kuusi viikossa. Yksissä möllikisoissakin käytiin huonolla menestyksellä, ei siitä sen enempää...:D Olin jo luovuttamassa tokon suhteen, mutta nyt elokuussa on taas sujunut paremmin. Keskittyminen on TOSI vaikeaa kentällä, varsinkin kun vieressä on puisto täynnä koirakavereita. Mutta se on hyvää harjoitusta. Välillä menee treenit tosi putkeen, välillä ei sitten niin ollenkaan. Jäävät liikkeet sujuvat parhaiten sekä - erittäin yllättävää kyllä - paikkamakuu. En olisi koskaan uskonut, että siitä voisi tulla meidän bravuuri! Seuruu menee hyvin sitten, kun huomio on kertaalleen saatu. Luoksetulossa Loki pamahtaa mua päin, jos välimatka on tosi pitkä. :D No, helppoja asioita korjata onneksi.

Tässä kuvia eilisistä treeneistä... kuvat on ottanut treenikaveri L.Linjama. :) Kiitoksia!

Näin hienosti se paikkamakuu sujuu...

 Vieressä oleva koirapuisto toimi hyvänä häiriönä. :D

Mutta onneksi kaikki jaksoivat silti keskittyä!

Tosin välipalkkaa tarvitaan vielä...

Mitäs muuta? Kurakelit pääsivät yllättämään viime viikolla. Alkoi mennä aivan totaalisesti hermot, kun koira piti joka ikisen lenkin päätteeksi pestä ja kuivata, ja koko kämppä oli täynnä kuraa ja hiekkaa jne. Senpä takia kävimme Lokin kanssa hieman shoppailemassa, ja mukaan tarttui... tattadaa...:

Kurapuku! :D Se on ollut nyt sadekeleillä aina käytössä, ja toiminut erittäin hyvin! On mieletön helpotus, kun voi lenkin jälkeen vain pyyhkäistä tassut, ja muuten koira onkin puhdas ja kuiva. Ah. <3 Miksen ole jo aiemmin keksinyt ostaa tuollaista...?

Loppuun vielä pari kuvaa tältä kuulta:

Koirastani jauhelihaa...?

Nyt on sitten varmaan se teini-iän seuraava aalto menossa. Menossa on myös jotain muuta - nimittäin mun järki. Välillä pitää lenkeillä ja treeneissä laskea hitaasti kymmeneen, jotta ei menis hermot ihan totaalisesti. :D Kotioloissa ja muutenkin arjessa toi on edelleen sama vanha lupsakka itsensä, mutta välillä treeneissä ja lenkeillä saa ihme keskittymishäiriöitä ja rallattelukohtauksia. Lenkillä murkkuilu siis näkyy yltiöpäisenä nuuhkimisena - etenkin toisten koirien merkkaushajuja on pakko impata vähintäänkin se puoli tuntia jokaisen puskan ja puun kohdalla. ARGHHHH.

Treeneissä Loki on välillä ihan normaali, mutta välillä se tuntuu saavan jonkin väliaikaisen ADHD:n, eikä pysty keskittymään mihinkään. Stressaa vaan ja touhottaa omia juttujaan. Edelliset rallytokotreenit olivat kyllä kaiken huippu... toihan on mulla mennyt rallyradat aina ilman hihnaa, eikä ole koskaan ollut mitään ongelmia. Mutta tällä kertaa mukana oli Lokin akilleen kantapää, nimittäin hurmaava hippettityttö, joka on Lokille kuin saavillinen lihapullia - kerta kaikkiaan vastustamaton. Niinpä Loki päätti haistattaa mulle ja treenaamiselle pitkät (mitä se ei ole vielä koskaan tehnyt), nappasi kaverikoiran lelun suuhunsa ja lähti rallattelemaan ympäri kenttää tyttöystävänsä kanssa, vapaana kuin taivaan lintu. HUOHHHh. Eikä meinannut millään antaa itseään kiinni. Puoliksi nauratti ja puoliksi suututti. Ja vähän kyllä ihmetyttikin. Loki ei ole IKINÄ ennen lähtenyt karkuun. Treenikaverit sai taas kyllä loistavan vaikutelman Lokista. :D Normaalisti niin lunki ja hyvin käyttäytyvä koira vetää treeneissä ihan ihme lipat. Hohhoijaa. Täytyypä nyt siis treeneissä keskittyä rauhoittumiseen enemmän, mikä onnistuikin perjantaisissa agitreeneissä ihan hyvin. Sielläkin kyllä Lokilla oli vaikeuksia keskittyä, mutta sitten kun se keskittyi, meni radat todella hyvin. Huomenna on taas agia... saa nähdä, mitä tapahtuu.

Perjantaisista treeneistä pari videota, vaikka teitä varmaan jo kyllästyttää. :D

Ihan tyytyväinen alan olla tähän kehitykseen, koska Loki ei enää mene suin päin minne sattuu, vaan oikeasti keskittyy ohjaukseen. Ja ehkä mäkin oon vähän kehittynyt...? :) Tässä ainoa surkuteltava asia oli tuon A-esteen loppukontakti, joka meni vähän pyllylleen. Sitä ollaan kyllä kovasti treenattu, mutta välillä se vauhti ei meinaa loppua ajoissa.

Ja sanomattakin on selvää, että kepit aiheuttaa vielä päänvaivaa kovastikin, mutta niitä mennään maltillisesti ja kärsivällisesti. Kaikkea ei tarvii vielä osata. :) Pussia Loki meni ekaa kertaa perjantaina, koskaan aiemmin ei ole uskaltanut mennä niin, että pussin suu on kiinni! Reipas poika!

Tässä ohjauskuviot sun muut meni mun mielestä aika kivasti, ja A:lla oli hyvä loppukontakti. Innostuksissani itse törkkäsin vikalla aidalla riman alas...:D Mutta noh, ei ole niin tarkkaa.

Koitan nyt katsoa näitä videoita aina, kun alkaa ärsyttää tuo teineily. Silloin muistuu mieleen, että kyllä toi ihan kiva koira on silti. :D Menis tää vaihe vaan ohi jo.

We're on a roll!

Meillä on ikkunaremontti menossa, joten ollaan Lokin kanssa oltu päivisin aika paljon liikenteessä (=paossa), koska edestakaisin ramppaavat työmiehet ja meteli stressaavat meitä kumpaakin. Lisäksi toissapäivänä koko kämppä oli täynnä hiomispölyä ja suojamuoveja, joten eipä siellä koiraa oikein olisi voinut pitääkään. Siksi ollaan oltu päivisin todella pitkiä aikoja ulkona, Loki-raukka! Onneksi sentään on ollut nätit ilmat eikä mikään ihan tuskastuttavan kuumakaan... paitsi tänään. :D

Agilityopetus meni kesätauolle heinäkuuksi, mutta mehän ei mitään lomia pidetä! Siksipä kaveriporukalla ostimme kausikortin hallille, ja keskiviikkona käytiin Lokin kanssa ensimmäisellä meille varatulla vuorolla. Tulette nyt sitten näkemään täällä blogissa treenausvideoita kyllästymiseen saakka, buahahaa!! Oon niin innoissani tästä, ettei tosikaan. Agiohjaajalta saatiin neuvoksi treenata Lokin kanssa irtoamisia, ja niin olisi tarkoituskin, jos vain osaan niitä itsekseni treenata. :D Haastetta on, koska samalla Lokin pitäisi myös oppia seuraamaan mun ohjausta paremmin, koska varsinkin suorilla pätkillä se helposti sokaistuu vauhdista ja mennä viipottaa välittämättä tuon taivaallista siitä, missä mä olen. Tätä harjoiteltiin eilen pienellä radalla, jossa vaadin koiralta keskittymistä puolten vaihdosten, takaa kiertojen ja mm. keppien avulla. Videolle otin vain yhden version radasta, mutta tehtiin myös erilaisia ohjauskuvioita ja rengasta, pussia jne.

Eli jos ihmettelette, miksi stoppaillaan esteiden välillä, niin se johtuu siitä, että yritän saada Lokia aina välillä käteen kiinni. Se kun mielellään touhottaisi eteenpäin ihan omaan tahtiinsa. :D Tässä mun mielestä onnistui ihan kivasti, hyvä me!

Treenien jälkeen käytiin kotona vessassa ja juomassa, ja sitten lähdettiin remonttia karkuun Rajasaareen. Oltiin siellä reilu tunti, ja Loki vietti melkein koko tämän ajan istumalla mun jalkojen juuressa. Taisi olla vähän väsy. :) Kyllä se kävi ihmisiä moikkailemassa ja hurmasi mm. yhden keski-ikäisen naisen, mutta muuten se tyytyi seurailemaan äksöniä kauempaa. Uimaan se toki meni muutaman kerran.

Tämän jälkeen oli väsymystä havaittavissa:

Torstaina (eli eilen) olikin meidän jokatorstaisten tokotreenien aika. Tällä kertaa paikalle saapui meidän lisäksi vain yksi koirakko, joten heidän kanssaan päätimme viimeinkin kokeilla rallytokon ihmeitä! Ollaan Lokin kanssa käyty siis joskus joulukuussa hyvin lyhyt tutustumiskurssi ja kerran tokotunnilla tehtiin rallytokorataa, mutta muuten on meille aika vieras laji kyseessä. Aika hyvin meni silti! Huomattiin kyllä myöhemmin, että aprikoinnistamme huolimatta taisimme silti tehdä liikkeet väärällä puolella kylttejä...:D Noh, virheistä oppii!

Rata oli kutakuinkin tällainen:

 (Tässä kohtaa ohjeiden lukemisesta olisi voinut olla hyötyä... en tiennyt, että eteen tullessa koiran pitää istua, joten ohjasin sen suoraan siitä perusasentoon. :D Noh, nyt ainakin jatkossa tiedän!)

Ja eihän tämä olisi mun blogi ollenkaan, ellei ohessa olisi videomateriaalia! :D Joten tässä tulee erittäin ylivaloittunut video, pahoitteluni:

Kaiken kaikkiaan oon ihan tyytyväinen, vaikka Loki oli tottakai kauhean väsynyt ja meille tosiaan vieras laji oli kyseessä. Oli kuitenkin tosi hauskaa, joten ehdottomasti myös jatkossakin tätä lisää!

Tänään sitten kävimme aamusta taas hallilla, tällä kertaa parin kaverin ja heidän koiriensa kanssa. Me ollaan kaikki tosi eri tasoilla, joten treenaaminen oli ihan mielenkiintoista. :D Yksi koirista ei mm. ollut koskaan tehnyt mitään agilityn tapaistakaan, ja loppuajasta se jo viiletti putken läpi kerta toisensa jälkeen häntä villisti heiluen! Oli tosi kivaa katseltavaa! :)

Loki oli aivan ylikierroksilla jostain syystä koko treenien ajan, joten suoritusten väliin täytyi ottaa lyhyitä "keskittymispätkiä", jotta se ei olisi aivan päättömänä hurvitellut hallia ympäri. Pyysin siis välillä sitä seuraamaan, tehtiin puolen vaihtoja ja paikallaoloja. Se auttoi jonkin verran, ja koira jaksoi sitten keskittyä ohjaukseenkin. Olis kieltämättä voinut vähän tehokkaamminkin mennä, mutta näin tällä kertaa:

Ainakin koiralla on hauskaa. :D Alkaa mennä kivasti puomilla kontaktit nykyään, Loki oikeasti on oppinut hidastamaan tuolla lopussa. Se puomi on vaan niin kiva, että alkutreeneistä oli täysi työ siinä, ettei koira olisi mennyt pelkkää puomia edestakaisin... siksi otinkin tuossa videolla Lokin puomin jälkeen käteen kiinni, se nimittäin ryntäsi aikaisemmin sen verran monta kertaa takaisin puomille. Huoh. :D No, ainakaan se ei pelkää sitä!

Viimeisellä aidalla rima putosi, koska mä mokasin, ja tein liian ahtaat ohjausliikkeet. Nää videot on kyllä siitä hyviä, että tuollaiset asiat huomaa. Takaa kiertoja pitää harjoitella lisää!

Treenien jälkeen käytiin jäähdyttelemässä ja uittamassa koirat, ja nyt mulla on hyvin väsynyt pienokainen täällä jalkojen juuressa. :) Nyt onkin seuraavat treenit vasta tiistaina, joten saa teinipoitsu levätä viikonlopun yli.

Ekat möllitokokisat!

Teen nyt vain lyhyen postauksen, kun tänään osallistuttiin ekoihin möllitokokisoihin Lokin kanssa. Oltiin nakkiluokassa, koska kokemusta nyt ei tosiaan kilpailutilanteista juuri ole.

Kisat järjestettiin Tikkurilan nurmikentällä, ja nakkiluokassa oli 13 koirakkoa. Me oltiin Lokin kanssa vuorossa neljänsinä, joten onneksi ei tarvinnut kauhean kauan odotella. Osallistumassa oli myös Lokin parhaan kaverin sisko, jonka perään Loki olisi mielellään mennyt, joten hieman kauhistutti, että miten Loki malttaa keskittyä hommiin...:D Lisäksi satoi kovasti, ja kyseessä oli nurmikenttä, jollaisella ei olla vielä koskaan treenattu. Vähän jännitti. Eniten mietitytti paikkamakuu, joka on Lokille kaikista haastavin.

Mutta joo, ei oltu kolmen parhaan joukossa, mutta olen silti tosi tyytyväinen. :) Loki keskittyi hienosti, ja kaikki meni niinkuin pitikin, paitsi luoksetulo. Normaalisti luoksetulo on vieläpä meidän bravuuri, ei koskaan ole ollut mitään ongelmaa, mutta jostain syystä Loki meni jätettäessä maahan. O_O Se ei ole koskaan aiemmin tehnyt niin, enkä vieläkään oikein tiedä, miksi se niin teki. Mutta sen takia tosiaan tuli siitä liikkeestä nollat. Hieman harmittaa, koska muuten meni niin hyvin. Jos oltais tehty luoksetulo meidän tason mukaisesti, oltais sijoituttu. Mutta meni silti paremmin kuin odotin, Loki oli tosi hieno. :)

Tässä meidän pisteet:

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen kytkettynä: 8½ (tässä kostea nurmikenttä teki tepposet ja Loki pari kertaa nuuhkaisi)
Seuraaminen taluttimetta: 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9½
Luoksetulo: 0
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10 (JES!!)
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 9

Lisäksi tuomari kehui meidän yhteistyötä ja sanoi, että Loki on tosi lupaava ja keskittyy ikäänsä nähden tosi hyvin. :) Kritiikkiä tuli vähän siitä, että mä olen ohjaajana hieman epävarma, minkä kyllä allekirjoitan. Nyt vain lissää reeniä ja kohta uudestaan! :) Oli tosi hauskaa!

Loki 1v.!

Niin se aika vaan kuluu järjetöntä vauhtia! Muistan niin hyvin vielä viime kesän, kun Loki saapui taloon pienenä lyllerönä, pihalla kaikesta. Onhan se edelleen pihalla kaikesta, ja vähän lyllerökin, mutta pieneksi sitä ei voi enää kutsua. Se on jo vuoden ikäinen, huhheijakkaa!!

Synttäriviikko alkoi jo viikko sitten maanantaina, kun lähdimme taas köröttelemään junalla kohti Jyväskylää = mummolaa. Loki oli repiä pelihousunsa, kun päästiin Jyväskylän asemalle ja mummin helmoihin. Ohikulkevat ihmiset varmaan luulivat, että Loki kärsii jostakin sairaskohtauksesta, sen verran villiä ja kovaäänistä oli meno. :D

Jyväskylässä Lokia hemmoteltiin - se pääsi uiskentelemaan, lenkkeilemään, treenailemaan ja nauttimaan elämästä. Kirpparilta ostin sille ensimmäisen monista synttärilahjoista, Puh-nallen! Nalle on ollut hyvin rakas ja riepottelun arvoinen, mutta ihme kyllä, se on säilynyt melko ehjänä. Mitä nyt pienimuotoinen lobotomia on suoritettu kätevästi posken kautta, mutta muutoin se on täysissä sielun ja ruumiin voimissa edelleen.

Joka tapauksessa, halusin hemmotella Lokia vielä hieman lisää, synttärisankari kun on. Lapsuudenkotini lähellä on iso agilityhalli (jota isäni imartelevasti kutsuu haukkuhalliksi), jonka vuokrasin kokonaan meidän käyttöön tunniksi. 29€ oli hinta, aika hapokas, mutta teki niin kovasti mieli. :D Ja hauskaa oli! Ihana äitini tuli myös mukaan kameranaiseksi, joten saatiin pari videotakin otettua. Hävettää tosin vähän laittaa näitä videoita tänne, itsenäinen agitreenaaminen ei selvästi ole mun juttu... ohjaaminen ihan mitä sattuu ja kauhee mylvintä. :D Mua itseäni pelottaa iso A ja puomi jonkin verran, koska Loki lähtee niille niin kovalla vauhdilla. Sillä on tosi vahvat loppukontaktit kyllä, joten mun pitäisi vain osata luottaa siihen, ettei se sieltä ryntää alas. Vaikeeta se vaan on. Niin, ja kepit otettiin tuohon ihan harjoituksen vuoksi, ollaan treenattu keppejä siis ehkä maksimissaan neljästi ennen tätä. :D Joten siksi vielä vähän hitaanpuoleista.

No joo, selitykset sikseen ja videon kimppuun:

Kuten sanoinkin, keppien treenaaminen on jäänyt meillä todella vähäiseksi jostain syystä. Siksi treenattiin niitä nyt oikein kunnolla, ja olen loppujen lopuksi melko tyytyväinen. Vähän meinaa Loki aina porskuttaa suurpiirteisesti menemään, mutta kun saan sen oikeasti keskittymään, on tuloksiakin nähtävissä!

Tehtiin sitten vielä pikaiset jättöharjoitukset loppuun, kun vuokra-aikaa oli vielä jäljellä, mutta en halunnut Lokia enää sen enempää rasittaa.

Treenattiin myös todella pitkästä aikaa tokohyppyä. Epäilyksistäni huolimatta se sujui kerta kaikkiaan täydellisesti, Loki ei ollut yhtään unohtanut, miten se pitää tehdä. Se hyppää täydellisesti, jää seisomaan täydellisesti, odottaa täydellisesti... huhhuh. Ehkä tässä kohta jo uskaltaisi lähteä mölleilemään. :)

Treenailun ja uimisen jälkeen oli lattialta löydettävissä yksi pieni koiranraato:

Perjantaina lähdettiin sitten ajamaan kohti mökkiämme, joka sijaitsee maaseudulla saaressa. Olin ostanut viikolla Lokille koirien turvavyön ja pelastusliivit matkaa varten. Lokihan ei juuri ole autossa matkustanut, mitä nyt välillä pieniä välimatkoja kavereiden kyydissä. Ajomatka kesti kuitenkin yhteensä kolmisen tuntia, mutta kaikki meni hienosti! Loki nukkui koko matkan ja oli hiljaa. Jee!

Mökillä Loki oli taivaassa. Se sai painella menemään vapaana pitkin peltoja ja metsiä, uida omassa rannassa sydämensä kyllyydestä ja jopa saunoa kanssamme rantasaunassa. Sai se maistaa palasen takkamakkaraakin. :) Kävimme myös juoksemassa 7km lenkin, ja tällä kertaa Loki jaksoi oikein hyvin matkassa. Puhuimme isän kanssa, että voisimme syksyllä juosta puolimaratonin. Loki saakin sitten olla mukana ainakin osassa treeneistä, mikäli se vain jaksaa. Uiminenkin sujuu nyt hyvin, Loki ei enää ui mun päälle, vaan osaa kääntyä käskystä takaisin rantaan. Märkänä se tosin saa välillä ihmeellisiä hepuleita, hauskaa katseltavaa. :D

Veneilemässäkin käytiin, se oli Lokista hirmu jännää!

Lauantai-illasta jo tultiin takaisin Jyväskylään, ja sunnuntaina oli varsinaisesti Lokin syntymäpäivä. Synttäriateria jäi vähän köyhäksi, koska me tyhmät unohdimme nakit ja maksalaatikon mökille. :( Loki sai kuitenkin viettää lupsakan päivän ulkona, apurina pihan askareissa.

Tässä vielä pari kuvaa synttärisankarista: