Pikkuhiljaa normaaleihin kuvioihin

No niin, Loki on jo parantunut kennelyskästä, ja pikkuhiljaa ollaan palailemassa normaalirutiineihin. Liikuntakielto päättyi jo tiistaina, joten ollaan päästy oikein kunnolla viimein nauttimaan lumesta. :--) Tai ainakin koira nauttii, itseäni ei aina kiinnostaisi kahlata polvia myöten hangessa, mutta mitäpä mä en tuon penskan eteen tekisi. Jokaisen pidemmän lenkin jälkeen odotteleekin lämmin suihkuttelu, sillä Lokin housukarvoihin muodostuu aina ihan mielettömän kokoisia lumipaakkuja. 

Liikuntakiellon aikana oli hieman ongelmia remmikäytöksessä, kun täynnä purkamatonta energiaa oleva pentu veti ja kiskoi ja olisi halunnut moikkailla jokaista vastaantulijaa. Treenaamisesta ei ollut mitään hyötyä, kun fyysistä energiaa oli niin paljon. Nyt onneksi jo muutaman päivän normilenkkeilytyksen jälkeen Loki on taas ihana nätisti käyttäytyvä itsensä. :--) Ohitukset sujuvat taas hienosti, eikä Lokilla ole mitään hinkua vetää. Se tepastelee nätisti vierellä ihan rauhassa, jes! Toisia koiria saadaan tavata vasta maanantaina, joten hetki vielä pitää elellä erakkoelämää. Loki varmaan repeää onnesta päästessään ekaa kertaa puistoon pitkästä aikaa...

Laitetaanpas nyt sitten kuvia eiliseltä metsälenkiltä:

Sormia opetellaan!

Aikaisemmin tänään täällä puhuinkin siitä, että laittaisin vielä videota tänne, missä Loki opettelee sormien nimiä... tässä se on, jihuu! Vähän huonosti näkyy tuossa videossa, kun piti laittaa kamera tuolille kuvaamaan, mutta hienosti se noita tunnistelee. Ei ole sairasloma hukkaan mennyt!

Vauvelilla kennelyskä

Jep, eläinlääkärillä käytiin eilen aamulla, ja kennelyskähän se minun pienoistani kiusaa. Antibiootit saatiin sekä käskyn levätä pari viikkoa, vain pakolliset pissitykset saa hoitaa. Eli vähän meni joulukuun suunnitelmat uusiksi... Mutta ei voi mitään, joskus jokainen sairastaa. Loki on kuitenkin jo suht oireeton ja energiaa on melkoisesti, joten aivojumppaa on nyt pitänyt tarjota oikein olan takaa. Opetin pennun mm. tunnistamaan kaikki sormet nimeltä. :D Eihä se kovin hyödyllistä ole, mutta show-arvo on suuri! Voin joskus myöhemmin laittaa tänne videon siitä. On se fiksu kaveri.

Suurimman osan ajasta Loki kuitenkin vetää lonkkaa ja lepäilee, hyvä vaan:

Koiranpoika sairastaa...

Onpahan ollut taas menoa ja meininkiä, eikä aina ihan niin hyvässä! Kaikkea kivaa on kyllä lähiaikoina tehty, tavattu koirakamuja ja treenattu ahkerasti. Nyt on kuitenkin kaikki hetken aikaa paussilla, sillä Loki sairastaa.

Perjantaina alkoi jo aamusta Loki yskiä, sai sellaisia yskänkohtauksia aina harvakseltaan, jolloin kröhi ja kakoi. Muuten oli ihan ok, ei ollut kuumetta, ruokahalu oli säilynyt ja joi normaalisti, leikki ja oli pirteä. Soitin kuitenkin eläinlääkärille, joka käski vain tarkkailla viikonlopun yli ja soitella maanantaina uudestaan, mikäli oireet jatkuisivat tai menisivät huonompaan suuntaan. Koiraa ei saa rasittaa, pakolliset pissalenkit vain. Mä nyt sitten oletin, että kyseessä on kennelyskä, kunnes viimeyönä alkoi tapahtua kummia...

Sunnuntaina Lokilla meni vatsa löysälle, siis ihan ripulia tuli. Sitten viimeyönä poitsu läväytti lastinsa ympäri keittiötä, joten minähän sitten neljältä yöllä konttasin siivoilemassa... Aamulla sitten aikaisin Loki alkoi oksentaa, kolme kertaa oksensi ja viimeisellä kerralla ulos tuli jotain hyvin hämmentävää. Iso möykky jotain kankaista, seassa oli myös muovia ja ohutta teräslankaa... Hmm... Oksentelu kuitenkin loppui siihen, eikä Loki ole sen jälkeen yskinytkään. Kyse ei siis ole kennelyskästä? Siinähän yskä kestää pari viikkoa, ei se voi neljässä päivässä parantua. Soitin taas eläinlääkärille, joka yhtyi arveluihini, ja oli myös sitä mieltä, että vierasesine tämän kaiken oli aiheuttanut. Noh, vierasesinekin löytyi sitten puhelun jälkeen... Poika oli pistellyt menemään palan omaa torkkupeittoaan sekä pitkän pätkän sähköjohtoa! Onneksi johto oli sentään ollut irti seinästä. Noh, olin sinänsä tyytyväinen, koska ilmeisesti kyse ei olekaan kennelyskästä, vaan pelkkä vierasesine oli saanut koiran yskimään ja voimaan pahoin.

Kaikki sujuikin tässä alkupäivän oikein mainiosti, koira oli pirteä, söi, joi, leikki. Ei enää yskinyt, ei oksennellut, ja kakkaakin alkoi tulla harvemmin ja kiinteämmässä muodossa. MUTTA... nyt on sitten taas uutta oiretta pukannut. Nyt Loki nimittäin aivastelee ja nenä vuotaa. Äh!!! Mitä kummaa tämä nyt oikein on? :/ Huomenna mennään kyllä eläinlääkäriin, jotta saan mielenrauhan ja kenties tietämystäkin siitä, mikä tuota koiraparkaa oikeasti vaivaa. Oon silti sitä mieltä, ettei se varmaan kennelyskää ole, koska tosiaan yskävaiheen pitäisi kestää paljon kauemmin. 

Iiiiiiso poika!

Nyt taas on vierähtänyt useampikin tovi niin, etten ole ehtinyt päivittää Loki-blogia. Kamerani laturi on ollut myös hukassa, myönnettäköön. :D Mutta paljon kaikenlaista on kyllä ehtinyt tapahtua! Lokilla on alkanut hampaat putoilla oikein urakalla, enää yläkulmurit ovat kiinni, mutta nekin taitavat jo heilua. Loki myös käyttäytyy varsin mainiosti kuten tavallista, ihan huoletta voin pitää poitsua vapaana metsässä, kun luoksetulo on niin vahva.

Tosin n. viikko sitten oli vähän ikävä päivä... aamulla heti mentiin koirapuistoon, missä ei ollut silloin ketään muuta. Jotain sitten hengailtiin siellä kahdestaan, kun kuulin jostain piipitystä. Ehdin juuri ja juuri rekisteröidä pienen linnun parin metrin päässä, kun Loki jo yhdellä hypyllä ja haukkaisulla pisti linnun poskeensa. :,( Ei siis syönyt sitä eikä riepotellut, mutta lähti riemuissaan se suussaan bilettämään. Sain linnun sitten takaisin, mutta se oli jo kuollut...

Noh, iltapäivästä mentiin sitten metsälenkille. Loki jäi minusta aika paljon jälkeen jonkin haistelusession takia, mitä se ei yleensä tee. Aamusta traumautuneena säikähdin, ja kutsuin pennun luokse. Sieltähän se tuli, ylpeänä ja häntä heiluen - kuollut rotta suusta roikkuen. Siinä vähän mun inhokynnys ylitettiin, lähdin kiljuen karkuun ja huusin vain "JÄTÄ JÄTÄ JÄTÄ". Ihme kyllä poika totteli ja jätti kallisarvoisen aarteensa polulle - jonne emme kyllä enää mene, by the way. Olen nyt alkanut soveltaa tuota "jätä"-käskyä lenkeillä muuhunkin - nenäliinoihin, tölkkeihin sun muihin Lokin lemppareihin, ja se toimii! Jes!

Ylihuomenna meillä alkaa agility. :S Jännityksellä odotan, mahtaakohan se meiltä sujua...

Tässä vielä muutama kuva piristykseksi:

Joskus harvoin ne säätkin meitä suosivat näköjään. :D

Tyyntä ennen myrskyä?

Lokin kanssa on mennyt tosi mahtavasti viimeaikoina. :) sisäsiisteys on saavutettu, pentukurssilla menee paremmin kuin hyvin ja en muista milloin viimeksi on pitänyt torua Lokia, saati pistää jäähylle. :) nykyään pelkkä kielto riittää. 

Pentukurssilla on ollut tosi mukavaa! Ollaan harjoiteltu hihnakäytöstä ja ohitusta, luopumista, koskettamista ja vähän sitä sun tätä. Loki on ollut todella mallikas kaikilla tunneilla, olen ollut tosi ylpeä. :) mutta noh, teini-ikää odotellessa...

Ja viime viikonloppu vietettiinkin parhaan ystäväni luona Turussa, missä oli jo ihan kunnolla lunta. Loki oli riemuissaan lumen tulosta ja olisi loputtomiin leikkinyt sillä - ja syönyt sitä, tottakai. :)

Viimein muistin ottaa myös pari uutta kuvaa! Syvennyin tosin kuvaamiseen niin paljon, että poltin lahjakkaasti ruokani mikrossa. :/ no jaa, eikun kassi olalle ja kauppaan...

 

Pikkuinen uuden lelunsa kanssa (näkyy vähän tuolla vatsan alla) - rikkinäinen sukka, jonka sisällä sanomalehtitollo, jonka sisällä muutama nami. :) Tuota se jaksaa riepottaa vaikka koko illan!

Sohvan valtaaja... vielä välillä meinaa eksyä sohvatyyny jos toinenkin pienien hampaiden väliin, mutta tiukka kielto riittää otteen irrottamiseen. :) Sohvalla on ihan kiva pelkästään kiipeilläkin...

Pitkästä aikaa!

Huh, onhan ollut taas melkoista viime aikoina! Olen sairastellut melkein pari viikkoa tässä, ja olen potenut äärimmäisen huonoa omaatuntoa Lokin suhteen, sillä se ei ole saanut ihan niin paljon liikuntaa, kun olen ollut kuumeinen yms. :( Onneksi nyt olen jo paranemaan päin, ja ollaan päästy taas viipottamaan metsissä ja pelloilla muiden pentujen kanssa, jee!

Lokilla on nyt myös tehosterokotteet annettu (lapsi huusi kuin tapettava), ja pentukurssin ensimmäinen tunti oli eilen. Uusi paikka ja tilanne hämmensivät Lokia hieman ja alkuun keskittyminen oli kummallakin vähän hakusessa, kun harjoiteltiin seuraamista... mutta tilanteen (ja koiran) rauhoituttua, luopumisen ja koskettamisen harjoitteleminen sujui toooooosi hienosti. :D Odotan kyllä tuota hihnakäytöksen harjoittelua... vetämistä tapahtuu harvoin, mutta silloin kun Loki vetää, se on todella rasittavaa. Heppu painaa kuitenkin jo lähemmäs 15 kiloa, piteleminen on jo haastavaa!

Tänään käytiin sitten taas pentutreffeillä. Ainaiset pentutreffikuvat varmaan jo kyllästyttävät, mutta kun ne on niin mahtavia. :D Vauhti ja ilmeet ikuistettuna, ah.

Jalat sojottivat välillä vähän sinne sun tänne...

...ja välillä Loki tyytyi pelkästään tarkkailijan rooliin...

...mutta välillä piti tietysti olla myös toiminnassa mukana!

Ha-JA!

Surmanloikka. :D

Vauhdin hurmaa!

Lopuksi tietysti väsytti ihan hurjasti.

Treffipaikalta oli melko pitkä matka kotiin, ja jouduttiinkin koukkaisemaan Kampin kautta. Loki oli väsynyt, joten tallusti kauppakeskuksen halki kuin kokenutkin konkari. Hyvä poika! Ihmisvilinässä ulkona vähän itketti, kun lapsonen oli niin väsynyt ja kadulla soitettiin ihmeellistä viuluakin, jota tietysti piti vähän ihmetellä. Mutta kotiin päästyään Loki sai kupin täyteen ruokaa ja kunnon tirsat. :)