Sivut

lauantai 24. toukokuuta 2014

Huh, hellettä!



Kulunut viikko on ollut ainakin täällä Helsingissä todella lämmin, peräti kuuma. Olen yrittänyt ottaa hyvistä keleistä kaiken irti, ja olemmekin tehneet vaikka ja mitä! Varautukaa siis todella pitkään postaukseen ja järkyttävään kuva- ja videotulvaan. :D

Viime viikonloppuna teimme whippetretken Suomenlinnaan. Lokin oli alunperin tarkoitus myöskin tulla mukaan, mutta palautin sen kotiin kesken kaiken, koska raukka oli selvästi ihan liian väsynyt. Helteet ovat vieneet siltä voimia, eikä se jaksa ihan niin paljoa lenkkeilyä kuin normaalisti, etenkään jos sillä ei ole mahdollisuutta pulahtaa uimaan parin minuutin välein. Hippetit kuitenkin pysyvät paremmin viileinä, joten niiden kanssa pystyi retkeilemään hyvin mielin.

Kuva: Anna Mertaoja

Ennen Suomenlinnaan menemistä kiertelimme hetken Helsingin keskustassa, koska ihmisvilinässä kulkeminen tekee koirille aina hyvää. Neitokaiset eivät kyllä juurikaan keskustan ihmeistä välittäneet, vaan kulkivat mukana rentoina ja säyseinä. Puhelimmekin kävellessämme, että whippetit ovat kyllä täydellisiä tällaiselle retkelle, koska niitä on vain niin helppo pitää mukana. 

Kävimme myös Mustissa ja Mirrissä ostamassa retkiherkkuja ja punnitsemassa tyttöset. Lilo painoi 12,2kg, eli painoa on tullut edellisestä kerrasta hieman lisää, mikä on Lilon kohdalla oikein hyvä juttu.

Kuva: Anna Mertaoja

Lautalla ollessamme tytöt käyttäytyivät edelleen hienosti. Siinä ne nököttivät sylissä/penkillä ja joko nukkuivat tai töllöttivät merelle. Eikö silti vain takana istuva nainen keksinyt jotain valittamisen aihetta. Meille ei suoraan sanonut, mutta seurueelleen kovasti valitti, että koirien paikka ei ole lautalla, koska ne voivat aiheuttaa lapsille allergiaa jne. jne... :D


Heti ensimmäisenä näimme otollisen paikan kuvaamiselle, ja tyrkkäsimme tytöt muurin sisälle poseeraamaan.

Kuva: Anna Mertaoja























Palkaksi hienosta poseeraamisesta tytöt saivat pitää pikaisen riekkumishetken.

Tauolla syötiin mansikkaa... (kuva: Anna Mertaoja)

...ja levättiin. (kuva: Anna Mertaoja)

Korvat kuvastavat jokaisen persoonallisuutta. :D (kuva: Anna Mertaoja)

Pakollinen yhteiskuva! (kuva: Anna Mertaoja)
























Kuumuudesta huolimatta emme ole lusmuilleet treenaamisen suhteen. Siispä tiistaina suuntasimme taas koirakoulu Kompassin tiloihin tekemään aksaa!

Olin molempiin koiriin todella tyytyväinen. Molemmat ovat oppineet odottamaan vuoroaan melko hyvin ja hiljaa kevythäkissä. Kokeilin pariin otteeseen jättää Lilon myöskin hihnassa seinään kiinni odottamaan, mutta se tuotti jonkin verran haasteita ja kuului kyllä kitinän muodossa. No, asiaa työstetään jatkuvasti.

Lokin kanssa tehtiin pientä rataa, takaakiertoharjoituksia sekä edelleen hiottiin 2on2off-kontakteja, jotka suureksi ilokseni alkavat mennä perille! Kokeiltiin muutamaan otteeseen mennä puomi kokonaisuudessaan (tähän asti ollaan lähinnä jankattu asiaa pelkällä kontaktiosuudella), ja meni oikein hienosti, ja Loki malttoi keskittyä. Rata oli todella lyhyt ja helppo, mutta tarkoitus olikin tällä kertaa vain pitää hauskaa. Loki keskittyi tosi hienosti ja herra pysyi iloisena, innokkaana itsenään, mutta pää ei hajoillut ollenkaan tällä kertaa. ;)





Lilon kanssa edelleen tutustutaan esteisiin todella hiiitaaastiii. :D Eli pidetään hauskaa putkien kanssa, ja pikkuhiljaa ruvetaan yhdistämään niihin yksittäisiä hyppyesteitä. Lilo on myös muutamaan otteeseen mennyt pussista onnistuneesti. 


Vuoro on tunnin mittainen, ja olemme huomanneet, että neljälle koiralle se on melkoisen pitkä aika. Tällä kertaa koiria oli mukana vain kolme, joten aikaa oli entistäkin enemmän. Meidän koirista yksikään ei jaksa intensiivistä aksaharjoittelua niin pitkään, joten loppuaika käytettiin hassutteluun ja temppuiluun.



Keskiviikkona sain vanhempien auton viikoksi lainaan, koska he lähtivät loman viettoon Barcelonaan. Olen ottanut ilon irti tuosta vekottimesta, ja siksi olen kärrännyt koiria päivittäin Haltialaan. Se on mainio paikka ulkoiluttaa koiria, koska polulta voi halutessaan aina poiketa jokeen pulahtamaan. Tuntuu käsittämättömältä, että Helsingissä on tuollainen paikka!























Nautimme jatkossakin näistä helteistä niin kauan kuin niitä kestää!

Hyvää kesää kaikille!

 


torstai 8. toukokuuta 2014

Kuonot kohti kesää

Kevään rumbasta ollaan nyt kutakuinkin selvitty, juuri muutama päivä sitten palautin viimeisen koulutyön ohjaajalle. Kesän suunnitelmissa on vain hyvin vähän töitä, mutta pääsääntöisesti löysätahtista opiskelua, joten aikaa koirille ja ulkoilulle pitäisi jäädä melko runsaasti!

Kelit ovat suosineet erityisesti pääsiäisenä, jonka vietimme rattoisasti Jyväskylässä. Matka sujui käytännössä pelkästään ulkoíllen, koska ulkoilumaastot ovat lapsuudenkotini lähellä niin mainiot, ja koska sää oli tosiaan aivan mahtava. Päästiinhän me korkkaamaan myös uintikausi! Tai no, Loki oli ainoa joka pulahteli, mutta kuitenkin...























Helsinkiin päästyämme ollaan touhuttu myös monenlaista. Ollaan nyt innostuttu isommalla porukalla ulkoilemaan Haltialan pelloilla, koska siellä on niin paljon tilaa temmeltää, ja meille ihmisillekin tulee liikuntaa, kun pellon ympäri kävellessä vierähtää ihan kohtuullinen tovi. Olen saanut olla jokseenkin ylpeä, koska vaikka peltoa käyttää myös muut ihmiset ja koirat, niin omat piskini ovat olleet hyvin välinpitämättömiä muita kohtaan ja pysyneet hienosti vapaana.

Ja vaikka lämpöä on ollut melko huomattavasti, ovat Loki ja Lilo siitä huolimatta jaksaneet hyvin vetää rallia keskenään!



Seuraavana läjäpäin kuvia vappuaatolta, joka vietettiin (tietysti) koirien kanssa Haltialassa. :D Kaikista kuvista kiitos Anna Mertaojalle!

Lentävä hippetti!


 Selvästi arvostan Lilon pusuja ihan kauheasti. :D





Keskittynyttä...

HYPPY


























Olemme myöskin tässä ottaneet selvää koirien tarkoista painoista ja säkäkorkeuksista. Yhtenä päivänä kävimme lähimmässä eläinlääkärissä punnitsemassa koirat, ja muutama päivä sitten agilityhallilla lainasimme myöskin mittaa, jotta saatiin tarkat säkäkorkeudet ylös. Erityisesti Lokin pienuus yllätti, en ollut tajunnut, että se on noin mini. Turkki hämää!

Lilo
Ikä: 9kk
Paino: 11,9kg
Säkä: n.46,5cm




















Loki
Ikä: 1v10kk
Paino: 20,8kg
Säkä: n.50,5cm

Agilityhallista puheen ollen... käytiin siis pitkästä aikaa tekemässä vähän omatoimista aksaa. Ei mitään järisyttävän monimutkaista, koska edellisestä kerrasta oli jonkin verran aikaa. Tein sen virheen, että vein Lokin hallille liian väsyneenä. Alkuun meni hyvin, mutta väsähtämisen jälkeen keskittyminen herpaantuu ja koira menee ylikierroksille. Siinä sai ihan tosissaan rauhoittaa Lokia, ennen kuin saatiin onnistuneita suorituksia. Mutta kyllä se hyvin tekee ja vauhtia on todella reippaasti. Silloin kun jaksaa keskittyä ohjaukseen, hallitsee se senkin puolen erinomaisesti. Erityisesti putkelle hakeutuminen on sillä tosi hyvässä kunnossa. Se menee sinne ihan mistä kulmasta ja etäisyydestä tahansa.

Lilo sen sijaan on päässyt yllättämään pätevyydellään! Se hakeutuu esteille tosi hyvin, eikä tuijota mua tai mun kättä ollenkaan. Eihän me olla tehty muuta kuin suoria ja mutkalla olevia putkia, sekä muutaman kerran paria hyppyestettä (niin matalalla kuin voi). Mutta jotenkin tuo on oppinut sivusta seuraamalla, että mikä jutun juju on. Nyt on aika innostunut fiilis, tekee mieli ruveta nyt vähän enemmänkin treenailemaan Lilon kanssa. Se on kovin innostunut ja motivoitunut, ja energiaahan sillä piisaa. :D Varmaan oppisi vaikka ja mitä jos vaan opettaisi. Nyt kesällä onkin hyvin aikaa, joten otetaan muutamia tavoitteita tokon ja agilityn suhteen ja katsotaan syksyllä sitten, että missä mennään. Hauskaahan olisi tuon kanssa johonkin kurssillekin mennä.

Oli nyt melko kuvatäytteinen päivitys, mutta eipä meillä kyllä paljon mitään kuulumisia ole. :D Paitsi että Lilo on oppinut olemaan nätisti yksin! Kaikki siis sujuu just niinkuin pitääkin. :)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Erähenkeä etsimässä

Viime viikon tiistaina mulle tuli yhtäkkinen päähänpisto lähteä vaeltamaan. Ajatusta oli jo viime kesänä lähteä, mutta silloin suunnitelmat peruuntuivat viime hetkellä, ja asia jäi kovasti harmittamaan. Mulla oli kolme päivää vapaata ja oli luvattu hyvää keliä, joten ajattelin, että nyt tai ei koskaan! Tällaisella varoitusajalla en saanut ketään kaveria houkutelluksi mukaan, mutta salaa lähdin ihan mieluusti Lokin kanssa kahdestaan, koska tavallaan halusin viettää sen kanssa vähän runsaammin kahdenkeskistä laatuaikaa, pitkästä aikaa. :) En edes harkinnut, että Lilo pääsisi mukaan, monestakin syystä. Mutta ehkä suurin syy siihen oli se, ettei tytteli olisi mitenkään selvinnyt pakkasyöstä lyhyen turkkinsa takia.

Lähdimme perjantaiaamuna liikkeelle Kampista bussilla kohti Vääksyä. Matka kesti kaksi tuntia, ja kaikki meni oikein mukavasti. Vääksyssä sitten tuli hienoisia ongelmia, kun mistään ei saatu karttaa. Ilmeisesti huhtikuun alku ei ole mikään ihan tavanomaisin ajankohta käydä ko. reitillä vaeltamassa, ja kaikki infopisteet olivat suljettuina. Netistä olin lukenut, että karttoja voi ostaa myös paikalliselta urheilukeskukselta, jonka pihasta myös reitti lähti liikkeelle. Siellä sitten kysyin asiasta työntekijöiltä, jotka eivät olleet mistään kartta-asiasta koskaan kuulleetkaan. :D Sain hieman ihmettelyä ja naureskelua osakseni, mutta kohtelias nuorimies kävi sitten kuitenkin penkomaan jotain vanhoja kaappeja, ja löysi kuin löysikin sieltä pätevän kartan. Hinta oli merkitty siihen 14€, mutta sain sen ilmaiseksi. Jihuu! Kohtalon johdattelemaa, selvästikin.

Mä olen erittäin tunnettu huonosta suuntavaistostani, joten hieman epäröiden lähdettiin liikkeelle. Urheilukeskuksen pihasta lähti kaksi polkua, joten oli 50% mahdollisuus osua oikeaan. Tietysti mentiin sitten väärälle polulle. :D Muuta haittaa tästä ei aiheutunut, mutta kun ensimmäinen checkpoint oli korkealla mäellä oleva laavu, niin leveän lenkkipolun sijaan jouduimme kipuamaan mäelle jyrkkiä, liukkaita, osittain hajonneita portaita pitkin. 20kg rinkka selässä homma ei ollut mitenkään kovin helppoa, joten laavulla ensitöikseni jouduin vaihtamaan vaatetusta vähän kevyempään...









































Laavulta oli oikein mukavat näköalat, ja kovasta fyysisestä suorituksesta huolimatta fiilis oli oikein hyvä. :) Toivoin vastaavia maisemia loppureitiltäkin!

Laavun jälkeen lähdettiin vasta kunnolla taittamaan matkaa. Poluilla oli täysin autiota, joten Loki oli mulla oikeastaan koko reissun ajan vapaana. Pari kertaa reitti poikkesi autotiellä ja asutuksen lähelle, jolloin toki otin Lokin kiinni. Muuten se jolkotteli mun vieressä tyytyväisenä vieraita hajuja haistellen ja maisemia vilkuillen.

Kuvasta ei välity, miten korkealla tuo oikeasti oli! Mielettömät näkymät!

Loki ei halunnut poseerata, vaan keskittyi tuijottamaan namitaskua.























































Vaikka oli todella aurinkoista ja lämmintä, joissain kohti reittiä oli vielä ihan täysi talvi, ja lunta oli maassa paksultikin. Tämä oli Lokille melko hyvä juttu, koska kävellessä sille tuli kuuma, ja lumessa oli sitten ihanaa piehtaroida ja viilentyä välissä. Toki se myös söi sitä jonkin verran. Sitten oli taas hyvä jatkaa matkaa virkistyneenä ja iloisena. :)

Reitille lähteminenhän viivästyi meillä jonkin verran, koska sitä karttaa ei meinannut mistään löytyä. Pääsimme liikkeelle vasta kahden aikaan. Mulla oli myös jostain syystä sellainen käsitys, että aurinko laskee jo seitsemältä, vaikka oikeasti se laski vasta kahdeksalta - ja kunnolla pimeää tuli vasta yhdeksältä. Olin siis kehittänyt itselleni huolen siitä, että yöpymispaikassa pitäisi olla viimeistään viiden maissa, jotta valoisan aikaan ehtisi kiireettömästi syödä ja pystyttää teltta. Nyt jälkikäteen vähän harmittaa, koska meillä olisi ollut vallan mainiosti aikaa ja jaksamista kävellä seuraavalle laavulle, joka olisi ollut yöpymistä ajatellen paljon soveltuvampi. Meidän laavun lähellä nimittäin kulki iso autotie, ja autojen äänet valvotti mua jonkin verran. Lisäksi teltta piti pystyttää heinikkoon - ei ehkä paras mahdollinen idea siitepölyallergikolle. :D Laavupaikka ei myöskään missään nimessä ollut suojaisa, vaan hyvin tuulinen. Eniten kuitenkin harmitti, että kävelymatkaa ekalle päivälle kertyi vain 10km, vaikka tavoitteena oli 15km.

Kuinka modernia, ulkohuussi! Karikeastiassa oli kuollut päästäinen, hyi.


Loki oli ruuanlaittoajan kiinni, koska pelasin tulella. Kuten kuvasta näkyy,
laavu oli korkealla mäellä, ja sen alapuolella kulki autotie.

Kuva todisteena niille kavereille, jotka rohkeni epäillä mun
trangiankäyttötaitoja. :D Kyllä se vaan onnistui!





Herkkuateria. ;)

High tech -telttamme...











































































































Vielä ennen nukkumaanmenoa pidettiin vähän hauskaa, ja heiteltiin keppiä. Loki selvästi nautti saadessaan olla villi ja vapaa. Erakkoelämä taitaa sopia sille.

Yö meni olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Loki nukkui "pedissä", jonka rakensin sille mun toppatakista ja joistain muista pehmusteista. Autojen äänet valvottivat hieman, mutta sain kuitenkin nukuttua useamman tunnin yöunet. Olin vähän etukäteen miettinyt, että mahtaakohan Loki sopetutua telttanukkumiseen ollenkaan vai meneekö se ihan sekaisin, mutta taas se pääsi yllättämään. Heti kun telttaan kömmittiin, se meni kerälle pesäänsä ja nukkui rauhassa koko yön. Mulla oli myös turvallinen olo, kun Loki murisi ulkopuolella hengailevalle pöllölle. ;) Eipä uskaltanut pöllö tulla sisälle riehumaan.

Aamulla olo olikin sitten jossain määrin hirveämpi. Mulle aamut on nyt muutenkin vaikeita noiden allergioiden takia, mutta nyt olin kyllä aivan totaalisen tukossa ja silmät vuosivat vettä aivan esteettä pitkin kasvoja. Aamulla oli myös todella kylmä ja tuulinen keli, joten sormet kohmeessa siinä sitten keiteltiin kaffetta ja laitettiin aamupalaa. Mutta kahvikupposen jälkeen alkoi jo aurinko paistaa ja lämmittää, ja sitä myöten tuli myös taas iloinen ja reipas fiilis. :) Telttaa purkaessa Loki tosin viihdytti itseään riepottelemalla mun hanskaa (en siis huomannut tätä), ja rikkihän se hanska siinä meni. Onneksi oli toiset mukana.

Liikkeelle lähdettiin aikataulussa, 08:00. Tavoitteena oli matkata 23km sinä päivänä, joten parasta oli ruveta pistämään reippaasti tossua toisen eteen.


Ensimmäisenä reitillä oli isot pellot, joiden reunaa kuljettiin. Loki löysi
tennispallon raadon, ja heitteli sitä itselleen täynnä riemua. :D

Poikettiin jonkinlaisen "kylän" läpi, missä oli siis maalaistaloja. Useassa
pihassa oli koiria, jotka räksytti meille, mutta Loki oli hieno eikä välittänyt.


Tällaisilla merkeillä reitti oli merkitty. Merkkejä oli tosi tiheässä, joten ei
ollut vaaraa eksyä.





















Sitten saavuimmekin seuraavalle laavulle, joka olikin reitillämme ensimmäinen paikka, josta sai vettä. Laavulla nimittäin oli pieni kirkas puro, josta otin täytettä vesivarastoihin. Siihen myös tein taukoruokani, eli puuron. Lokille oli mukana nappuloiden (J&V ekstraenergia) lisäksi mukana naudan keuhkoa, jota se sai tauoilla välipalaksi.






















Tunnin levon ja syömisen jälkeen lähdettiin taas jatkamaan matkaa. Oikeastihan reitti olisi jatkunut vielä n. 15km pidemmälle, mutta sieltä päästä ei oltaisi päästy kotiin muuta kuin jollain taksi+bussi -viritelmällä. Siispä suoritin monimutkaisen ongelmanratkaisutehtävän, ja päädyin siihen, että käännytään ympäri ja kävellään reittiä takaisinpäin. Se olikin ihan hyvä idea, ja maisemat näyttäytyivät erilaisina, kun ne näki uudestaan. Eikä ainakaan ollut kovin suurta vaaraa eksyä!





































Loppumatkasta Loki oli jo ihan sitä mieltä, että hän ei kävele enää askeltakaan. :D Laskin, että tuona jälkimmäisenä päivänä kävelimme tosiaan n.23km (ehkä vähän ylikin, koska muutama kerta käveltiin vähän harhaan), joten väsymys oli ehkä ihan aiheellistakin.

Tähtäsimme bussiin, joka lähti Vääksyn keskustasta 17:10, ja ehdimme siihen aivan nipin napin. Kello oli yhdeksää yli, kun juostiin tietä pitkin bussiin. Rinkka selässä juokseminen ei ole lempipuuhaani, mutta ehdittiin! Olin kyllä ihan läpimärkä hiestä, ja haisin varmaan kuolemalle, ja Lokikin oli kurainen. Kanssamatkustajat varmaan arvostivat hirveästi. Yritettiin kyllä valita mahdollisimman yksinäinen paikka bussista.

Mutta olipahan hauska reissu! Loki oli ihan täydellinen vaelluskaveri, se kyllä sopeutuu jos jonkinmoiseen menoon. Tästä tulee ehdottomasti uusi yhteinen harrastus meille. Toivottavasti saataisiin jatkossa myös joku kaveri tai perheenjäsen mukaan, tulisi varmasti vieläkin rattoisempaa. :)


























Hyvää loppukevättä ja kesän odotusta kaikille!!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Koiranomistajan arki - aikataulu ja rutiinit

Ihan hävettää, miten usein on blogiteksti tullut aloitettua kutakuinkin sanoilla: "hupsista, on taas vähän venynyt tämä blogin päivitys..." Mutta sillä tavalla aloitan taas. Sori! :D Syyt ovat kuitenkin ihan hyvät. Mulla on ollut todella rankka ja hektinen opintojakso yliopistolla, ja siihen on mennyt paljon energiaa. Yhtä postausta jo vähän aloittelin, mutta mulla oli liikaa asiaa, enkä osannut karsia.

Nyt sitten päätinkin kirjoittaa aiheesta, joka itseäni kovasti mietitytti, kun harkitsin ensimmäisen koiran hankkimista. Monet (erityisesti vanhempani) vastustivat ajatusta, perustellen mielipidettään sillä, että "koira sitoo, koiraan menee aikaa, koiraan menee rahaa" jne. jne. Joten nämä asiat olivat kyllä tiedossa, ja niitä sitten moneen kertaan pohdinkin. Yritin etsiä netistä konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista yksin asuvan opiskelijan elämä on koiran (tai kahden) kanssa, mutta niitä löytyi melko kehnosti.

Siitä syystä yritän nyt itse tehdä asialle jotain! Esittelen siis yhden tavallisen arkipäivän kahden nuoren, aktiivisen koiran kanssa, näkökulmana yksinelävä, helsinkiläinen opiskelijatyttö. Tämähän nyt on tosin vain sellainen ihan tavallinen päivä, eli täytyy muistaa, että esim. treenipäivänä koiriin menee aikaa huomattavasti enemmän. Mutta toivottavasti tästä on hyötyä edes jollekulle, joka pohtii oman koiran hankkimista. :)

Perjantaina 28.2.2014

klo 06:00 - Herätyyyys!
Ei ole muuten aamu-unisena helppo herätä, kun koirat nukkuu sikeästi vieressä. Se näky ei varsinaisesti piristä. Mutta se kyllä kummasti piristää, kun heti ensitöikseen pitää viedä Lilo aamupissalle. 5-10min pirtsakassa kevätilmassa poistaa kyllä unihiekat silmistä. Tämän jälkeen annan koirille aamuruuat, ja vasta sitten ryhdyn omiin aamutoimiin.

klo 08:00 - Aamutoimet tehty, jotenka lenkille!

















Onneksi mulla on helposti lenkillä kulkevat koirat, ja aamulenkki sujuu yleensä metsäisissä tunnelmissa. Joskus mennään pellolle, joskus riehutaan tyhjässä koirapuistossa. Metsäpolku on kuitenkin meillä yleisin aamulenkkiympäristö. Loki ja Lilo juoksuttavat toisensa väsyksiin. 40min päätöntä riehumista uuvuttaa, loput ajasta käytetään yleiseen haisteluun ja samoiluun. Aamulenkkiin meillä menee yhteensä aikaa tunnin verran.

09:20 - Lähtövalmistelut
Toinen koira toi mukanaan pienen kulttuurishokin. Lokin yksinolot ovat aina olleet ongelmattomia, ja olen nauttinut tästä asiasta suunnattomasti. Sen voi jättää yksin kotiin täysin ilman minkäänlaisia valmisteluja, ja se käyttäytyy aina moitteettomasti (=nukkuu koko ajan). Lilon kanssa asia ei suinkaan ole näin yksinkertainen. Jos haluan säästää kämppääni maailmanlopun tuholta, on olohuone raivattava. Toki Lilon voisi jättää myös rajattuun tilaan yksinolon ajaksi, mutta tällöin se pitää mekkalaa, mikä stressaa mua suunnattomasti. Sen takia tyttö viettää yksinolot koko kämpässä, mutta kaikki potentiaalinen tuhottava on raivattava pois. Tämä vie tietysti aikaa ja vaivaa, ja siitä huolimatta jotain askarteltavaa löytyy todella usein. Etenkin loppuviikosta penska tuhoaa helpommin, alkuviikosta se vielä malttaa olla useimmiten kunnolla.

Ennen:



















Jälkeen:



















09:30 - Koirille luut järsittäväksi, ja ei kun matkaan!
















Luut jätän koirille taas täysin Lilon takia. Lokia ei tarvitse "harhauttaa", se ei tarvitse mitään puuhaa yksinolon ajaksi. Lilon täytyy kuitenkin jotain pureskeltavaa saada.

10:00-16:00 - Koulussa...

16:30 - Kotona jälleen!
Terve, piskit! Mitäs olette puuhanneet?

























Jaa että tällaista. Eihän tuo hylly olekaan tuossa ollut kuin pari kuukautta. No mutta tuohan somistaa sitä oikein kivasti. >:(

No mutta, asia sikseen, ja lähdetäänpäs ulos! 10-15min pissatus koirille.

17:00-19:00 - Siivousurakka
Onneksi söin koulussa, sillä tänään ei olisi aikaa kokata. Kaikki kotityöt täytyy jakaa eri päiville, jos aikoo ne joskus saada tehtyä.

19:00-21:00 - Ja ei kun kouluhommien kimppuun
Kun koirat on ruokittu, alkaa kouluhommien vääntäminen. Eihän tässä ole kuin yksi tieteellinen artikkeli kirjoitettavana, kandi viimeisteltävänä, harjoittelun loppuraportti tehtävänä, tsiljoona oppilaiden työtä arvioitavana...

21:00-22:30 - Iltalenkki
Iltalenkki mennään hihnassa, koska pimeällä en uskalla pitää koiria irti. Puolentoista tunnin reipas ulkoilu väsyttää, tai sitten ei.

23:00 - Hups...
...mihin se päivä oikein meni? Joko se loppui?


Sellaista se arki on, iloine ja suruineen. :D Pienistä tuhoamisista ja muista huolimatta koirat on äärettömän rakkaita, ja ne saa mut joka päivä hymyilemään, mm. tällä tavoin:
































Vauhdikkaita, keväisiä terveisiä Lokilta, Lilolta ja Annalta!