tiistai 8. huhtikuuta 2014

Erähenkeä etsimässä

Viime viikon tiistaina mulle tuli yhtäkkinen päähänpisto lähteä vaeltamaan. Ajatusta oli jo viime kesänä lähteä, mutta silloin suunnitelmat peruuntuivat viime hetkellä, ja asia jäi kovasti harmittamaan. Mulla oli kolme päivää vapaata ja oli luvattu hyvää keliä, joten ajattelin, että nyt tai ei koskaan! Tällaisella varoitusajalla en saanut ketään kaveria houkutelluksi mukaan, mutta salaa lähdin ihan mieluusti Lokin kanssa kahdestaan, koska tavallaan halusin viettää sen kanssa vähän runsaammin kahdenkeskistä laatuaikaa, pitkästä aikaa. :) En edes harkinnut, että Lilo pääsisi mukaan, monestakin syystä. Mutta ehkä suurin syy siihen oli se, ettei tytteli olisi mitenkään selvinnyt pakkasyöstä lyhyen turkkinsa takia.

Lähdimme perjantaiaamuna liikkeelle Kampista bussilla kohti Vääksyä. Matka kesti kaksi tuntia, ja kaikki meni oikein mukavasti. Vääksyssä sitten tuli hienoisia ongelmia, kun mistään ei saatu karttaa. Ilmeisesti huhtikuun alku ei ole mikään ihan tavanomaisin ajankohta käydä ko. reitillä vaeltamassa, ja kaikki infopisteet olivat suljettuina. Netistä olin lukenut, että karttoja voi ostaa myös paikalliselta urheilukeskukselta, jonka pihasta myös reitti lähti liikkeelle. Siellä sitten kysyin asiasta työntekijöiltä, jotka eivät olleet mistään kartta-asiasta koskaan kuulleetkaan. :D Sain hieman ihmettelyä ja naureskelua osakseni, mutta kohtelias nuorimies kävi sitten kuitenkin penkomaan jotain vanhoja kaappeja, ja löysi kuin löysikin sieltä pätevän kartan. Hinta oli merkitty siihen 14€, mutta sain sen ilmaiseksi. Jihuu! Kohtalon johdattelemaa, selvästikin.

Mä olen erittäin tunnettu huonosta suuntavaistostani, joten hieman epäröiden lähdettiin liikkeelle. Urheilukeskuksen pihasta lähti kaksi polkua, joten oli 50% mahdollisuus osua oikeaan. Tietysti mentiin sitten väärälle polulle. :D Muuta haittaa tästä ei aiheutunut, mutta kun ensimmäinen checkpoint oli korkealla mäellä oleva laavu, niin leveän lenkkipolun sijaan jouduimme kipuamaan mäelle jyrkkiä, liukkaita, osittain hajonneita portaita pitkin. 20kg rinkka selässä homma ei ollut mitenkään kovin helppoa, joten laavulla ensitöikseni jouduin vaihtamaan vaatetusta vähän kevyempään...









































Laavulta oli oikein mukavat näköalat, ja kovasta fyysisestä suorituksesta huolimatta fiilis oli oikein hyvä. :) Toivoin vastaavia maisemia loppureitiltäkin!

Laavun jälkeen lähdettiin vasta kunnolla taittamaan matkaa. Poluilla oli täysin autiota, joten Loki oli mulla oikeastaan koko reissun ajan vapaana. Pari kertaa reitti poikkesi autotiellä ja asutuksen lähelle, jolloin toki otin Lokin kiinni. Muuten se jolkotteli mun vieressä tyytyväisenä vieraita hajuja haistellen ja maisemia vilkuillen.

Kuvasta ei välity, miten korkealla tuo oikeasti oli! Mielettömät näkymät!

Loki ei halunnut poseerata, vaan keskittyi tuijottamaan namitaskua.























































Vaikka oli todella aurinkoista ja lämmintä, joissain kohti reittiä oli vielä ihan täysi talvi, ja lunta oli maassa paksultikin. Tämä oli Lokille melko hyvä juttu, koska kävellessä sille tuli kuuma, ja lumessa oli sitten ihanaa piehtaroida ja viilentyä välissä. Toki se myös söi sitä jonkin verran. Sitten oli taas hyvä jatkaa matkaa virkistyneenä ja iloisena. :)

Reitille lähteminenhän viivästyi meillä jonkin verran, koska sitä karttaa ei meinannut mistään löytyä. Pääsimme liikkeelle vasta kahden aikaan. Mulla oli myös jostain syystä sellainen käsitys, että aurinko laskee jo seitsemältä, vaikka oikeasti se laski vasta kahdeksalta - ja kunnolla pimeää tuli vasta yhdeksältä. Olin siis kehittänyt itselleni huolen siitä, että yöpymispaikassa pitäisi olla viimeistään viiden maissa, jotta valoisan aikaan ehtisi kiireettömästi syödä ja pystyttää teltta. Nyt jälkikäteen vähän harmittaa, koska meillä olisi ollut vallan mainiosti aikaa ja jaksamista kävellä seuraavalle laavulle, joka olisi ollut yöpymistä ajatellen paljon soveltuvampi. Meidän laavun lähellä nimittäin kulki iso autotie, ja autojen äänet valvotti mua jonkin verran. Lisäksi teltta piti pystyttää heinikkoon - ei ehkä paras mahdollinen idea siitepölyallergikolle. :D Laavupaikka ei myöskään missään nimessä ollut suojaisa, vaan hyvin tuulinen. Eniten kuitenkin harmitti, että kävelymatkaa ekalle päivälle kertyi vain 10km, vaikka tavoitteena oli 15km.

Kuinka modernia, ulkohuussi! Karikeastiassa oli kuollut päästäinen, hyi.


Loki oli ruuanlaittoajan kiinni, koska pelasin tulella. Kuten kuvasta näkyy,
laavu oli korkealla mäellä, ja sen alapuolella kulki autotie.

Kuva todisteena niille kavereille, jotka rohkeni epäillä mun
trangiankäyttötaitoja. :D Kyllä se vaan onnistui!





Herkkuateria. ;)

High tech -telttamme...











































































































Vielä ennen nukkumaanmenoa pidettiin vähän hauskaa, ja heiteltiin keppiä. Loki selvästi nautti saadessaan olla villi ja vapaa. Erakkoelämä taitaa sopia sille.

Yö meni olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Loki nukkui "pedissä", jonka rakensin sille mun toppatakista ja joistain muista pehmusteista. Autojen äänet valvottivat hieman, mutta sain kuitenkin nukuttua useamman tunnin yöunet. Olin vähän etukäteen miettinyt, että mahtaakohan Loki sopetutua telttanukkumiseen ollenkaan vai meneekö se ihan sekaisin, mutta taas se pääsi yllättämään. Heti kun telttaan kömmittiin, se meni kerälle pesäänsä ja nukkui rauhassa koko yön. Mulla oli myös turvallinen olo, kun Loki murisi ulkopuolella hengailevalle pöllölle. ;) Eipä uskaltanut pöllö tulla sisälle riehumaan.

Aamulla olo olikin sitten jossain määrin hirveämpi. Mulle aamut on nyt muutenkin vaikeita noiden allergioiden takia, mutta nyt olin kyllä aivan totaalisen tukossa ja silmät vuosivat vettä aivan esteettä pitkin kasvoja. Aamulla oli myös todella kylmä ja tuulinen keli, joten sormet kohmeessa siinä sitten keiteltiin kaffetta ja laitettiin aamupalaa. Mutta kahvikupposen jälkeen alkoi jo aurinko paistaa ja lämmittää, ja sitä myöten tuli myös taas iloinen ja reipas fiilis. :) Telttaa purkaessa Loki tosin viihdytti itseään riepottelemalla mun hanskaa (en siis huomannut tätä), ja rikkihän se hanska siinä meni. Onneksi oli toiset mukana.

Liikkeelle lähdettiin aikataulussa, 08:00. Tavoitteena oli matkata 23km sinä päivänä, joten parasta oli ruveta pistämään reippaasti tossua toisen eteen.


Ensimmäisenä reitillä oli isot pellot, joiden reunaa kuljettiin. Loki löysi
tennispallon raadon, ja heitteli sitä itselleen täynnä riemua. :D

Poikettiin jonkinlaisen "kylän" läpi, missä oli siis maalaistaloja. Useassa
pihassa oli koiria, jotka räksytti meille, mutta Loki oli hieno eikä välittänyt.


Tällaisilla merkeillä reitti oli merkitty. Merkkejä oli tosi tiheässä, joten ei
ollut vaaraa eksyä.





















Sitten saavuimmekin seuraavalle laavulle, joka olikin reitillämme ensimmäinen paikka, josta sai vettä. Laavulla nimittäin oli pieni kirkas puro, josta otin täytettä vesivarastoihin. Siihen myös tein taukoruokani, eli puuron. Lokille oli mukana nappuloiden (J&V ekstraenergia) lisäksi mukana naudan keuhkoa, jota se sai tauoilla välipalaksi.






















Tunnin levon ja syömisen jälkeen lähdettiin taas jatkamaan matkaa. Oikeastihan reitti olisi jatkunut vielä n. 15km pidemmälle, mutta sieltä päästä ei oltaisi päästy kotiin muuta kuin jollain taksi+bussi -viritelmällä. Siispä suoritin monimutkaisen ongelmanratkaisutehtävän, ja päädyin siihen, että käännytään ympäri ja kävellään reittiä takaisinpäin. Se olikin ihan hyvä idea, ja maisemat näyttäytyivät erilaisina, kun ne näki uudestaan. Eikä ainakaan ollut kovin suurta vaaraa eksyä!





































Loppumatkasta Loki oli jo ihan sitä mieltä, että hän ei kävele enää askeltakaan. :D Laskin, että tuona jälkimmäisenä päivänä kävelimme tosiaan n.23km (ehkä vähän ylikin, koska muutama kerta käveltiin vähän harhaan), joten väsymys oli ehkä ihan aiheellistakin.

Tähtäsimme bussiin, joka lähti Vääksyn keskustasta 17:10, ja ehdimme siihen aivan nipin napin. Kello oli yhdeksää yli, kun juostiin tietä pitkin bussiin. Rinkka selässä juokseminen ei ole lempipuuhaani, mutta ehdittiin! Olin kyllä ihan läpimärkä hiestä, ja haisin varmaan kuolemalle, ja Lokikin oli kurainen. Kanssamatkustajat varmaan arvostivat hirveästi. Yritettiin kyllä valita mahdollisimman yksinäinen paikka bussista.

Mutta olipahan hauska reissu! Loki oli ihan täydellinen vaelluskaveri, se kyllä sopeutuu jos jonkinmoiseen menoon. Tästä tulee ehdottomasti uusi yhteinen harrastus meille. Toivottavasti saataisiin jatkossa myös joku kaveri tai perheenjäsen mukaan, tulisi varmasti vieläkin rattoisempaa. :)


























Hyvää loppukevättä ja kesän odotusta kaikille!!

4 kommenttia:

  1. Hauskalta kuullostaa teidän reissu! Tässähän rupee itseäkin tekemään kovasti mieli lähteä vaeltamaan :-)

    VastaaPoista
  2. Meilläkin oli kaverin kanssa viime vuonna puhe, että napataan koirat messiin ja lähdetään viikonloppuvaellukselle, mutta se sitten syistä x ja y jäi. Ehkä tänä vuonna sitten... Tän luettunani tekee vain mieli enemmän lähteä pikku reissulle! :D

    VastaaPoista
  3. Olipa ihanan kuuloinen reissu teillä! :) Itsekin haaveilen vaellusharrastuksen aloittamisesta, mutta koska oon ite ihan ummikko siinä, on aloittaminen tuottanut pieniä haasteita... :D

    VastaaPoista
  4. Oli kyllä tosi hauskaa, suosittelen lämpimästi! Ja mäkin olin (tai olen :D) totaalinen ummikko mitä vaeltamiseen ja retkeilyyn tulee, mutta kyllä se kummasti kuitenkin sujui. Että rohkeasti matkaan vain! :)

    VastaaPoista