Vilskettä ja vipinää

No nyt on viimein blogin ulkoasu päivitetty syyskuntoon, ja on siinä nyt otettu huomioon uusi perheenjäsenkin! :) Täytyy kyllä sanoa, ettei tuo kuvankäsittely sun muu ole ollenkaan meikäläisen alaa...:D Mutta kelvatkoon nyt, kun parempaakaan ei ole!

Ei ole kyllä ehtinyt elo käydä tylsäksi, kun täällä on kahdeksan pientä tassua jatkuvasti vipeltämässä ympäri kämppää. Koiruudet ovat jo nyt ylimmät ystävykset, ja nauttivat erityisesti sohvapöydän alla painimisesta sekä lelujen levittämisestä ympäri kämppää...;) No hyvä vaan, että tulevat toimeen. Pahimpia höyryjä pääsevät välillä purkamaan onneksi viereiselle pellolle.

Loki nauttii pellolla temmeltämisestä...

...erityisesti jos on lempipallo mukana!

Loki ja Lilo leikkivät hurjan nätisti keskenään, ja Loki on koostaan huolimatta oikein varovainen ja lempeä isoveikka. Harmi, että tajuan ottaa kameran aina liian myöhään esille, ja saan taltioitua vain leikin jälkeiset väsyneet hetket!

Lilon kanssa ei vielä toki olla varsinaisesti "lenkkeilty", mitä nyt lenkkeilyllä ehkä perinteisessä mielessä tarkoitetaan. Ollaan kuitenkin yritetty pitää hihnassa kävelyä muistissa sen verran, että pellolle/metsään/hiekkakentälle mennessä on tytteli opetellut remmissä kävelemään. Muuten saakin mennä hihnatta, ja energiaa piisaakin! :)

Leikkien jälkeen toki uni maittaa - molemmilla.

Paras nukkumapaikka on jossakin, missä on pehmeää ja pimeää. Jos ei pimeää ole, niin hätä keinot keksii - aina voi pään laittaa piiloon!

Ja kuten varmaan moni on huomannut, ulkona on jo kylmä. Ja vaihtelevasti myös märkää. Eli pienen hippetin vaatevarastoa on jo pitänyt lähteä kartuttamaan! Sain takaisin kauan sitten kadottamani ompelukärpäsen, ja (lainassa olevan) ompelukoneen surinaa onkin saanut nyt piskit kuunnella päivät pääksytysten. 

Lilon ensimmäinen vaate, ja myöskin tällä hetkellä ainoa, jota en ole itse tehnyt. Rukan villapaita siis kyseessä. :) Alkaa jo pikkuhiljaa jäädä selästä pieneksi, joten ehkäpä tuosta voisi ottaa mallia ja koittaa pyöräyttää toinen astetta isompi...

Tämän ulkoilutakin tein ekana, ja se onkin Lilon lempivaate. Se päällä viipottaminen onnistuu, ja se pitää vettä ja tuulta. Fleecevuori lämmittää. :)

Tämä fleecehaalari valmistui nyt viikonlopun aikana, ja siinä oli melkoinen homma. Mallia otin Lokin treenihaalarista, joten mittoja piti säädellä ja muokata melko lailla. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. :)

Myös Lilon siskolle tein ulkoilutakin. Varmaan siitä tuli ihan toimiva, ja ainakin Lilolle se oli mitoiltaankin hyvä, mutta materiaaliratkaisujen kanssa tein kyllä emämokan. Täytyypä muistaa jatkossa, että trikoo ja ulkoilukangas eivät rakasta toisiaan. :D Trikoo kun venyy ja paukkuu ja mutkittelee sinne sun tänne, ja ulkoilukangas taas ei anna periksi yhtään mitenkään päin. On mahdotonta koittaa saada ne yhteen nätisti, ja siksi sisäpuolesta tulikin jokseenkin ruttuinen ja epäsiisti...:/ Sori! "Onneksi" lapsoset kasvavat takeistaan pian ulos, ja "joudun" tekemään uudet... ja tällä kertaa teen vuoren ehdottomasti collegesta! :D

Tämä postaus nyt on aika Lilo-painotteinen, joten vähän uutisia myös Lokin treenirintamalta. Keskiviikkona oli kavereiden kanssa hallivuoro Tattarisuolla, ja Loki teki tokoa niin hienosti, etten ollut ihan uskoa silmiäni! Vaikea kuvitella, että vielä pari kuukautta takaisinpäin olin ihan luovuttamassa Lokin tokouran suhteen. Kun treenattiin hiekkakentällä, oli hermot koetuksella sekä koiralla että omistajalla, eikä Loki kyennyt keskittymään yhtään mihinkään. Hallissa se on ihan toinen koira. Tekee innolla ja halukkaasti, ja vieläpä tarkasti ja hyvin. O_O Mikähän siinä hiekkakentässä oli vikana? Olen tullut siihen johtopäätökseen, että vieressä oleva tuttu koirapuisto veti Lokin niin ylikierroksille, että treenaamisesta tuli mahdotonta. Voi olla näin.

Ja me päästiin agilityseuraan vakituisiksi!! :D Halleluja!! Perjantaina oli toinen koetunti meillä, ja se meni erinomaisesti! Tehtiin vaikeaa valssitehtävää ja mua pelotti etukäteen tosi paljon, koska olin ihan varma, ettei me Lokin kanssa mitenkään selvittäisi siitä... mutta vielä mitä! Opittiin tosi nopeasti, ja Loki oli ihan super! Kehuivat sitä päteväksi nuoreksi mieheksi. :---) Ihanaa tietää, että meidän agiharrastuksesta tulee nyt tavoitteellisempaa, ja treenistä huomattavasti tehokkaampaa. Jes, hyvä me!

Loppuun vielä piristykseksi ylisöpö video mun piskien hellyyshetkestä: