sunnuntai 26. elokuuta 2012

Voi elämän kevät...

Olipa pakko tulla vielä tekemään näin pian, kun oli niin mieltä ylentävä pissitys äsken. Normaali rundi tehtiin pihan poikki ja sitten kaksi naapurin rouvaa tuli silittelemään Lokia, joka antoi heti valloittavat pusut. Rouvat kehuivat poitsun ulkonäön (ja erityisesti kieltämättä hypnoottiset silmät) maasta taivaisiin. Huvittavaa kuitenkin oli, että rouvat sanoivat aina katsovansa ikkunasta, kun menemme lenkille (tästä lähin voisin laittaa sitten vähän fiksumpaakin vaatetta päälle ja varoa sekoilemasta ihan niin paljon...:D). JA! Kuulemma koko naapurusto puhuu tästä koirasta. On täällä ilmeisesti puheenaiheista puutetta, jos yksi koiranpentu riittää juoruakkojen kohteeksi...:D Mutta ainakaan kovin moni ei varmaan sitten valita meteliä ja muuta mahdollista häiriötä, kun kerta niin pidetty sydänkäpynen on kyseessä...;)

Pihassa oli myös lapsia - ylläri ylläri - Lokin tähän asti suurimpia vihollisia (tai siis lähinnä pelkää niitä, koska lähestyvät yleensä kiljuen ja juosten). Nämä lapset kuitenkin kysyivät nätisti, saavatko silittää, ja niinpä silittelivät ja Loki tykkäsi. :) Pahaiset pojat kuitenkin ryntäsivät viereisestä ovesta pamauttelemaan tyhjiä pillimehupurkkeja, mistä lähti ihan kamala ääni... ehdin jo rääkäistä, että lopettakaa nyt ihmeessä, mutta Loki ei korvaansakaan lotkauttanut. :D Ilmeisesti ei ole mikään ihan paukkuarka tapaus.

Herra sai myös ensimmäisen luunsa. Mietitytti vähän, että onko turvallista antaa ja meneekö vatsa sekaisin, joten pureskella sai vain vajaan tunnin. Ei mennyt vatsa sekaisin. :)

Poitsu oli aika huvittava ärhennellessään uudelle "tunkeutujalle"...:






2 kommenttia:

  1. Siis aivan mahtava reaktio! Nauroin niin kun katoin videon! :D

    VastaaPoista
  2. Saa kyllä aina päivän naurut, kun antaa tolle poitsulle uuden lelun tai luun! Aina sama reaktio. :D

    VastaaPoista