maanantai 20. lokakuuta 2014

Viimein VAPAA!

Otsikko jo kertookin tärkeimmän - eli viimein on Lilon neljän kuukauden lepo ohitse, ja tyttö saa palata hiljalleen normaaliin elämään! Kyllä on ollut rankka rumba, mutta kesäinen epätoivo on jo vaihtunut positiivisuudeksi. Loppujen lopuksi aika kului nopeasti, ja Lilo kesti levon todella hyvin, eikä neidin pää hajonnut missään vaiheessa.

Fysioterapiassa käytiin viimeistä kertaa (tai no, mahdollinen kontrollikäynti vielä kolmen kuukauden päästä) viime viikon torstaina. Allastreenin lisäksi fyssari katsoi koko koiran läpi hieroen ja venytellen, etsien jumeja ja jäykkyyksiä. Niitä ei löytynyt yhtäkään, ja liikeradatkin olivat loistavat. Pelkkää hyvää sain kuulla, saatiin jopa siunaus kaikille harrastuksille, jopa rata- ja maastojuoksulle! :D Eli mahdollisesti Lilo pääsee ensi kautena aloittamaan uraansa, jos nyt uskallan sitä niihin juttuihin päästää tämän jupakan jälkeen...

Potilaskertomuksessa luki seuraavaa:

"Lilo tulee fysioterapiaan lopputarkistusta varten. Ei ole näkynyt ontumia. On nyt ollut mukana juoksulenkeillä noin 5-6km matkoja. Kävelylenkit ollut 1,5-2h pisimmillään, ei ongelmia.

Seistessä painonkannatus symmetrinen. Tassunnostot symmetriset. Samoin lihasmassa ja nivelten liikeradat hyvät ja symmetriset. VJM treenissä 16min jaksolla kaksi reipasta ravipätkää. Lilo ravaa ne kauniisti ja jaksaa hyvin. Maton nopeus ravissa 8,5.

Kaikki kunnossa eli paluu normaaliin elämään. Siirrytään asteittain täysin normaaliin liikuntaan. Eli saa päästää vapaaksi ja juosta enemmän. Lilo voisi tulla kontrollikäynnille noin 3kk kuluttua.

Oikein hyvää jatkoa reippaalle Lilolle!"

Eli on varmaan sanomattakin selvää, että fyssarikäynnin jälkeen olin varsin tyytyväinen ja hilpeällä tuulella!

Lilon ensimmäinen hetki vapaana näytti tältä:


Tyttö osaa siis selvästi arvostaa paranemistaan, intoa riittää. Vielä tämä viikko mennään suht rauhallisesti, eli vapaaksi pääsee vain lyhyitä aikoja kerrallaan, suht tasaisilla ja aukeilla paikoilla, joko yksin tai rauhallisten kavereiden kanssa. Ensi viikolla sitten voi jo palata normaaliin, eli saavat Lokinkin kanssa juosta ja riehua. Nyt joutuvat vielä hetken leikkimään ainoastaan sisätiloissa...


Loki taasen on päässyt jatkamaan treeniä ahkerasti. Alo:n liikkeet alkoivat jo kyllästyttää yhtä sun toista (etenkin omistajaa...), vaikka ne eivät suinkaan täydellisesti vielä sujukaan, etenkään koirahäiriössä. Mutta vaihtelun vuoksi ollaan nyt ruvettu ottamaan noutotreeniä mukaan. Se on varmaan ihan viisasta, koska musta tuntuu, että siihen tulee uppoamaan paaaaaljon aikaa...:D Koko yritys on tuntunut jo pitkään melko toivottomalta. Ei ole hyvä yhdistelmä se, etten osaa noutoa Lokille opettaa ja se, että jostain syystä Lokille on kapulan suussa pitäminen ihan hirveän vastenmielistä. Meitä on jo moni treenitoveri koittanut auttaa, mutta tuloksetta... jos jollakulla on vinkkiä meille, niin ottaisimme kyllä kiitollisina vastaan!

Nyt toistaiseksi olen ajatellut edetä hyvin hitaasti, odottaen Lokin oma-aloitteisia ehdotuksia. Muuten ei tunnu menevän juttu perille. Lokia on hyvin vaikea ylipäätään saada kiinnostumaan kapulasta, saati ottamaan sitä suuhun. Mutta kaikista haastavinta on yrittää saada se kantamaan sitä. :D Aloitettiin siitä, että naksuttelin Lokille pelkät nenäkosketukset kapulaan. Kun se alkoi mennä perille, odotan Lokin ottavan kapulan suuhun (ei tarvitse vielä nostaa maasta). Tässä vaiheessa menemme nyt, ja sekin oli työn ja tuskan takana. :D


Seuraava vaihe, jota hieman ollaan jo aloiteltu, on se että Loki nostaisi kapulan maasta. Siitä sitten edetään, jos osataan, kapulan kuljettamiseen jne. En todellakaan tiedä onko tämä hyvä tapa meille, mutta muutakaan en keksi. :/ Kun vielä käytiin ohjatuissa treeneissä, siellä pidettiin kapulaa ihan kädellä koiran suussa ja naksuteltiin siitä. Mutta musta tuntuu, että se teki kapulasta entistäkin vastenmielisemmän Lokille. Sille ei vaan ole yhtään luontaista pitää mitään suussaan (ellei kyseessä ole pallo), ei se tykkää keppejäkään hakea saati kuljetella. Tosiaan, vinkkejä otetaan vastaan! ;)

Agilityssa ollaan jatkettu samalla hömppälinjalla kuin ennenkin. Meinasin viedä Lokin luustokuviin (lonkat, kyynärät ja selkä) vuodenvaihteen tienoilla ja jos siellä näyttää kaikki hyvältä, voitaisiin ehkä ilmoittautua jollekin kurssille. Katsoo nyt. 2o2o-kontaktitreeni on edennyt tasaisesti ja on nyt varsin hyvässä pisteessä, samoin kepit. Nyt pitäisi ottaa ohjauskuvioita lähempään tarkasteluun ja treenata niitä. Ne ei todellakaan kuulu mun vahvuuksiin ja siksi ulkopuolista ohjausta kaivattaisiinkin...:D




8 kommenttia:

  1. Noutoon pari vinkkiä: tehkää tuon naksuttelun lisäksi myös ns. vauhtinoutoa. Eli että heität kapulan, annat noutokäskyn ja kun koira lähtee kiitämään kohti kapulaa, heitätkin sille lelun. Koiran ei siis tarvitse edes mennä kapulan luo, vaan pointtina on valtaisan reippaan vauhdin ja irtoamisen hakeminen. Noppa ainakin rakastaa :D

    Ja kun kapulan pitäminen alkaa sujua, niin palautusta voi treenata esim.näin: jätä koira istumaan, jätä kapula pari metriä sen eteen. Kutsu koira luokse käyttämällä noutokäskyä (meillä "tuo"), ja jälleen kun koira nappaa kapulan suuhun ja kiikuttaa sitä sun luokse, niin heitä lelu taaksesi. Koira saa taas irrottaa kapulasta ja rynnätä lelun perään. Tässä pointtina reippaan palautusvauhdin hakeminen.

    Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä, otetaan nuo treeniin mukaan! :D Nuo voisi vauhdin lisäksi myös tehdä noutamisesta Lokille vähän kivemman jutun, kun nyt se inhoaa sitä...:D

      Poista
  2. Vooooi ihanaa kuulla et Lilo on kunnossa! :') Parasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D Tuntuu kyllä ihan oudolle, kun on tottunut varomaan tuota polvea nyt alkukesästä asti... vieläkin oon toki vähän vainoharhainen. :D

      Poista
  3. Nostamis-vaiheen tajuamista voi nopeuttaa palkkaamalla koiran ylöspäin. Yleensä koira palkataan kapulan viereen maahan, mutta ylöspäin palkkaaminen on tehokkaampaa. Aluksi tämä saattaa kuulostaa ihan hasardilta, korahan palkataan siitä, että se kiinnittää huomionsa muuhun kuin kapulaan.

    Ei! Naksaus on merkki halutusta toiminnasta, ja kuullessaan naksauksen koira tietää, että tämä on toiminta, jolla saan palkkaa. Palkkaa ei siis tule, mikäli naksausta ei kuulu.

    Palkan suunnalla taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä koira oppii tekemään, vaan palkan suunnalla vaikutetaan puhtaasti siihen, mihin toiminnan halutaan suuntautuvan. Jos koiran palkkaa maahan kapulan viereen, koira oppii, että tähän paikkaan minun pitää pyrkiä. Sillä ei siis ole mitään motiivia siirtää kapulaa mihinkään, saahan se palkan juuri siitä kohdasta. Kun koira palkataan ilmaan (haluttu suunta), sille tulee motiivi pyrkiä paikkaan, josta saa palkkaa.

    Koska koira ei saa naksausta, eikä myöskään palkkaa, siitä, että kurottelee ilmaan, sen on ensin toimittava kohti kapulaa saadakseen naksauksen. Naksauksen saatuaan sillä on suuri motivaatio liikkua suuntaan, josta palkan saa. Ja koska motivaatio on suuri, koira pyrkii toimimaan nopeammin. Fiksuina olentoina koirat oppivat laskemaan yksi plus yksi, siirtämään naksauksen antavan toiminnan palkkauksen kohtaan saadakseen palkan nopeammin.

    Ymmärrän, että saattaa kuulostaa edelleen hasardilta. Niin se kuulosti minullekin. Kuitenkin minua kehotettiin miettimään paria asiaa. Jos haluat koiran liikkuvan paikasta A paikkaan B, ja tekemään toimintansa mahdollisimman nopeasti, mistä palkkaat koiran? Et suinkaan paikasta A, tai ainakin jos palkkaat, opettamistyylisi ei ole tehokasta. Entä jos haluat koiran istuvan käskystä? Palkkaatko koiran ennen vai jälkeen istumisen? Todennäköisesti jälkeen, koska jos palkkaat ennen, koiraa tuskin enää kiinnostaa istuminen.

    Kun nämä kaksi toimintaa liitetään yhteen, siis istuminen ja paikasta A paikkaan B siirtyminen, saadaan aikaan ketju, jossa koira ensin istuu paikassa A ja sen jälkeen siirtyy paikkaan B. Jo äsken totesimme, että palkkaa ei tule, ennenkuin koira istuu. Kun tätä verrataan noutoon, noudossa palkkaa ei tule ennenkuin koira osoittaa haluttua toimintaa kapulaa kohtaan. Istumisesimerkissä haluamme, että koira siirtyy istumisen jälkeen paikkaan B. Olemme jo todenneet, että palkka tulee istumisen jälkeen. Lisäksi olemme todenneet, että mikäli haluamme koiran siirtyvän paikkaan B, se tulee palkata paikasta B. Näinollen koira saadaan istumaan paikassa A ja siirtymään paikkaan B, jos koiralta vaaditaan istuminen paikassa A ja se palkitaan paikassa B. Jälleen nouto toimii samalla tavalla. Vaadimme kapulan nostamista, jotta koira saa palkan. Koira saa palkan kuitenkin toisaalta, kuin siellä, missä se kapulan nostaa, jolloin se oppii siirtymään kapulan nostamisen jälkeen haluttuun paikkaan palkkausta varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos ihan älyttömästi perusteellisesta selityksestä! Juuri nimenomaan tässä asiassa kaipasinkin lisätietoa ja neuvoja, koska olin ihan sormi suussa, että mites tästä eteenpäin. :D Kuulostaa mun mielestä todella loogiselta, mutta eipä ole aiemmin mieleen tullut! Nyt on todellakin motivaatiota jatkaa treeniä tästä ja otan nämä vinkit ehdottomasti harjoitteluun mukaan. :)

      Poista
  4. Voi mitä ääniä Lokista tulee :--D Tossa leikkivideolla selvä karhu, kun taas kapulannoutotreeneissä kuuluu olevan enemmänkin hylje! Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lokilla on runsaasti sanottavaa, ja puhetapa vaihtelee tilanteen mukaan. :D Joskus rasittavaa, useimmiten vain hauskaa. :D

      Poista