Keskiviikkoaamuna onkin sitten todella jännät paikat, koska Lokille on varattu kastraatioaika 09:30. Loki onkin nyt sitten treenannut ja riehunut oikein "varastoon", jotta malttaisi sitten olla sairasloman ajan paikoillaan. Tosin Loki ottaa muutenkin sisätiloissa hirveän rennosti, niin en usko, että tulee sen kanssa ongelmia. Loki kastroidaan lähinnä siis Lilon takia, mutta tietysti odotan siltä muitakin "plussia" arjen sujuvoittamiseksi. Lokilla tulee sellaisia parin viikon kausia, että hajut ja nartut kiinnostavat poikkeuksellisen paljon, ja silloin se on vähän ärsyttävä ulkoilutettava, kun nenä kokoajan ajautuu maata kohti ja nartut saavat pienen piipityksen aikaan. Tärkein odottamani vaikutus kastraatiolta on kuitenkin se, etteivät muut urokset enää kohtelisi Lokia uroksena. Se kun kerää poikkeuksellisen paljon puoleensa urosaggreja uroksia, vaikkei edes puistossa käy. Viimeksi tällä viikolla remmilenkillä ollessamme eräs irtomäykky kävi varoittamatta Lokin päälle jostain pimeästä pusikosta. Näitä on Lokille sattunut ihan liian monta kertaa, toivottavasti leikkauksen jälkeen ei enää.
Lilon kanssa arki on pääosin sujuvaa - se on todella helppo lenkitettävä, pysyy hirveän hyvin myös vapaana ollessaan mukana, tottelee ja hallitsee käytöstavat. Ainoa pientä stressin poikasta aiheuttava asia on yksinolot, jotka eivät ole ihan niin ongelmattomia kuin Lokilla aikanaan. Ne yleensä ovat sitä luokkaa, että jotain pientä sotkua on tehty (ei mitään dramaattista, korkeintaan joku paperi silputtu tai vaatteita levitelty lattialle) ja haukkumista on kuulunut 1-2min jossain vaiheessa yksinoloa (äänitän siis yksinolot). Kerran ihan alkuaikoina oli Lilo huutanut n.40min, mutta se johtui siitä, että sillä oli vatsa tosi löysällä ja se oli oksennellut aiemmin päivällä. Mutta nyt sitten eilen olimme Lokin kanssa neljä tuntia poissa peltoleikkien takia, ja Lilo oli A) kaatanut koiraportin ja B) haukkunut säännöllisen satunnaisesti ensimmäiset kaksi tuntia. Todella poikkeavaa käytöstä siltä, mikä pisti hieman säikäyttämään. Luulen kuitenkin, että syynä oli se, että Loki oli haukahtanut rappukäytävässä pelottaville lattian vahaajille (:D), ja Lilo oli tietysti kuullut sen --> pyrkinyt portin yli isoveikan luokse --> kaatanut portin --> säikähtänyt entisestään. Toivon todella, että syy olisi se, ja ettei tällainen huuteleminen enää toistuisi. Jätin vielä testiksi koirat n. 20min ajaksi yksin, kun kävin kaupassa, ja silloin olivat olleet ihan hipihiljaa. Ehkäpä tämä oli nyt vain yhden kerran juttu. Tänään tulee vielä asia testattua, kun joudun menemään kaupungille kangas- ja joululahjaostoksille, missä varmaan vierähtää vähintään pari tuntia.
Keskiviikkona olin poikkeuksellisesti Lokin kanssa hallilla, ja Lilo oli sen ajan hoidossa. Halusin tehdä Lokin kanssa vähän itsenäistä aksaa, ja nyt oli kerrankin pojalla täysin vire kohdallaan. Se teki töitä mielettömän hyvin, ja kaikki toimi.
Aluksi tehtiin seuran treeneissä tehtyä kontaktiharjoitusta. Eli hallin sivulle laitettiin agipöytä, jonka reunalta laitettiin lattialle laskemaan puomin toinen sivu. Eli käytössä ei ollut koko puomi, vaan pelkkä loppukontakti. Käskysanalla "touch" Lokin pitäisi itse hakeutua kontaktille oikein (takajalat kontaktilla, etujalat maassa, ei väliä istuuko/seisooko/makaako) ja odottaa siinä. Naksuttelen ja palkkaan sitä muutaman kerran, mieluiten aina silloin, kun Loki katsoo maahan (ja sehän katsoo :D). Sitten kävelen eteen, missä odottaa targetilla palkka. Kun Loki katsoo targettia, kutsun sen käskysanalla "tule", ja Loki tulee targetille. Tämä on sujunut ihan jees myös seuran treeneissä, mutta Loki ei oikein ole hahmottanut oikeaa paikkaa kontaktilla - välillä toinen takajaloista on maassa, välillä etutassutkin jää kontaktille. Keskiviikkonakin harjoitus alkoi näillä samoilla virheillä, mutta jossain vaiheessa Lokin päässä syttyi lamppu, ja se alkoi hakea toistuvasti oikeaa paikkaa. Olin ihan ekstaasissa, koska tuo oli todellinen breaking point, jonka avulla päästään todella paljon eteenpäin kontaktitreenissä. Hyvä me! :D
Sen jälkeen tehtiin keppitreeniä verkkojen kanssa. Loki ei ole ihan hirveästi tehnyt itsenäisesti keppejä, olisiko tämä ollut nyt kolmas kerta. Kuitenkin harjoitus on Lokille todella mieluisa, ja juttu lähti luistamaan heti alusta asti. Kokeilin sitten harjoituksen aikana ottaa verkkoja pois, ja lopussa Loki suoritti kepit mallikkaasti niin, että kaksi verkkoa puuttui (alusta ja lopusta). Olin tosi tyytyväinen ja mieli teki teettää lisää, mutta säästelin koiraa ja lopetettiin onnistumiseen, mikä oli varmasti hyvä ratkaisu.
Tässä video treenin keskivaiheilta, kun verkkoja oli poistettu yksi:
Sitten päätettiin vielä treenata pikkuisen irtoamista vauhtiympyrän avulla. Tätä oltiin tehty hieman pidempänä versiona parin viikon takaisissa seuran treeneissä, ja se ei silloin mennyt mitenkään ihan mahtavasti. Hidasta oli ja vaati ohjaamista aivan loppuun saakka. Edelleenkään se ei irtoa kovin hyvin, mutta nyt sentään vauhtia riitti!
Hyvä Loki! <3
***
Kilometripostaus jatkuu... nimittäin typerien loska- ja sadekelien takia jouduin tekemään Lilpalle vielä yhden ulkoilutakin. Käytössä oli vain jämäkankaita, joten takista tuli hieman veikeä ja monenkirjava, mutta hoitaahan se asiansa. Samalla ajattelin tehdä tähän "ohjeet" tai lähinnä sen tavan, jolla itse olen tehnyt näitä takkeja. Toivottavasti siitä on edes jollekulle hyötyä. :) Tätähän voi siis soveltaa myös fleecetakin tai toppatakin tekoon pelkästään kankaita muuttamalla.
Koiran takkiohje
Vaihe 1: Piirrä palat
Itse en käytä kaavoja, koska Lilo kasvaa kokoajan ja teen takeista usein vähän eri mallisia, joten olen kokenut parhaaksi vain piirtää palat silmämääräisesti. Se ei ole vaikeaa, pitää vain käyttää apuna selänpituutta ja kaulanympärystä, jotka ovat mielestäni ehkä takin suhteen tärkeimmät mitat.
Ensin piirsin ja leikkasin punaisesta collegesta (vuorikangas) kaksi kuvassa näkyvää palaa, ja sitten näiden avulla piirsin vastaavat ulkoilukankaaseen.
Itselläni oli tosiaan hyvin niukasti kangasta käytettävissä, joten jouduin tekemään päällipalat kahdesta eri ulkoilukankaasta. Älkää välittäkö siitä, vaan kuvitelkaa, että kyseessä on yhtenäinen kangas. :D
Vaihe 2: Ompele selkäsaumat yhteen
Seuraavaksi ommellaan sekä vuori- että päällipalat selästä yhteen. Eli ensin neulataan oikeat puolet vastakkain, ja sitten vaan ompelukoneella surrataan.
Tässä siis näkyy selässä nuppineulat, joiden yli sitten ompelen:
Vaihe 3: Ommellaan vuorikangas kiinni päällikankaaseen
Tämän teen itse niin, että laitan nuppineuloilla vuorikankaan ja päällikankaan reunoistaan yhteen, taas kerran oikeat puolet vastakkain. Kaula-aukon kohta jätetään neulaamatta ja ompelematta, koska sen kautta tekele käännetään sitten takaisin oikein päin.
Näin kankaat on neulattu yhteen reunoistaan:
Vaihe 4: Siistitään reunat
Kun tekele on käännetty oikeinpäin, näyttää takki enemmän pussimaiselta möntiltä kuin oikealta takilta. :D Se johtuu siitä, että reunat ovat pussimaiset. Siksi ne siistitään, eli ommellaan takki reunoja pitkin mahdollisimman läheltä reunaa. Edelleenkin kaula-aukko jätetään rauhaan.
Näin ikään:
Vaihe 5: Rinta
Takki ei ole vielä kiinni rinnasta, joten se täytyy tehdä seuraavaksi. Itse olen tehnyt niin, että takissa on rinnan kohdalla runsaasti liikkumatilaa, eli rinnusta on ommeltu kiinni vain ihan kaula-aukon juurelta. Kuva keroo paremmin:
Eli lärpäkkeet menevät limittäin, ja ne ommellaan yhteen vain tuosta kohtaa, missä neula on. Näin takki pysyy tukevasti päällä, mutta liikkuu koiran liikkeiden mukaan, eikä näin estä suuria liikkeitä esim. juostessa ja leikkiessä.
Vaihe 6: Mahapala
Nyt takki on jo suht pätevän näköinen, ja sitä kannattaa sovitella koiran päälle, jos mahdollista. Voit katsoa silmämääräisesti, kuinka iso mahapalan kannattaa olla, jotta se suojaisi vatsaa mahdollisimman hyvin ja ulottuisi molemmilta puolilta tarpeeksi lähelle selkää. Itse en jaksanut sovitella, vaan tein mahapalan silmämääräisesti.
Taas piirsin ja leikkasin ensin vuoripalat, joiden avulla tein samanlaiset ulkoilukankaasta. Kuten näette, ulkoilukangasta ei ollut mitenkään turhan runsaasti. :D Kankaat on siis kuvassa kaksinkerroin, eli paloja tulee yhteensä neljä.
Kuvassa palat on neulattu yhteen mahapalan pitkältä sivulta, ja siitä ne kuuluu ommellakin yhteen. Tee se tässä vaiheessa.
Sen jälkeen neulataan vuoripala ja päällipala yhteen, taas kerran oikeat puolet vastakkain. Jätä ompelematta kiinnityslärpäkkeen kohdalta (mahapalan kapein kohta, joka kiinnittyy myöhemmin takin rinnukseen), koska sitä kautta voi kääntää mahapalan taas oikein päin.
Kun mahapala on käännetty oikein päin, voi senkin reunat siistiä samaan tapaan kuin aiemminkin, eli ompelemalla reunoja pitkin.
Tämän jälkeen mallataan takkia taas koiran päälle ja vähän mittaillaan, että kuinka pitkälle mahapalan halutaan ulottuvan. Tämän perusteella voi leikata pätkän leveää kuminauhaa, joka kiinnitetään mahapalan kapeaan lärpäkkeeseen. Jos kuminauhaa ei ole saatavilla, voi lärpäkkeestä tehdä pidemmän - kuitenkin omasta mielestäni kuminauha on parempi, käytännöllisempi ja koirallekin mukavampi.
Kun kuminauha on mahapalassa kiinni, voi sen toisen pään ommella rinnukseen, aivan kaula-aukon alapuolelle - siihen kohtaan, mistä rinnusta on ommeltu kiinni.
Sitten mahapala pitäisi vielä saada kiinni. Taas kerran sovita takki koiran päälle ja mittaile, kuinka pitkät tarranauhat tulee leikata, jotta takki menee helposti kiinni ja jättäisi kenties vielä vähän säätövaraakin. Toiselle puolelle mahapalaa tulee "pehmeä" tarranauha ja toiselle puolelle karhea. Ole tarkkana, että karhea puoli tulee ommeltua oikein päin.
Nyt on mahapala valmis, enää kaulus ja koristelut jäljellä!
Vaihe 7: Kaulus
Viimeisiä viedään! Eli mittaile koiran kaulanympärystä ja lisää senttejä rohkeasti sen verran, että kaulus varmasti mahtuu menemään tuskatta koiran pään yli. Mielummin hieman liian iso kuin liian pieni. Ei ole kiva kiskoa rystyset valkoisina takkia koiran päältä, kun pää juuttuu kaulukseen. Ulkoilukangas ei myöskään anna periksi, joten sitä suuremmalla syyllä kauluksen on oltava riittävän leveä. Mittaa myös pituus - itse tykkään, että korvatkin jäävät peittoon ikään kuin hupuksi jos sataa. Kaulusta voi muina aikoina kääriä lyhyemmäksi. Lilolla mitat ovat suunnilleen 37 + 25 + saumanvarat.
Piirretään näiden mittojen mukaan siis kaksi tuubia (vuori- ja päällikankaasta), jotka ovat piirtovaiheessa suorakaiteen muotoisia. Niiden mitat on siis koko leveys (kaulanympärys) ja koko pituus.
Tämän jälkeen molemmat palat ommellaan tuubeiksi, oikeat puolet vastakkain.
Sitten tulee haastava osuus, nimittäin kauluksen ompeleminen takkiin kiinni. Takki käännetään ensin kaula-aukon kautta nurinperin.
Tällä tavalla (tosin mahapala kannattaa työntää tekeleen sisälle pois tieltä):
Tämän jälkeen molemmat tuubit laitetaan nuppineuloilla kiinni kuvassa näkyviin kaula-aukkoihin, niin että tuubit on ensin käännetty OIKEIN PÄIN. Tällä tavalla tulee taas oikeat puolet vastakkain. Ulkoilukankaasta tehty tuubi on siis oikein päin neulattu vastaavaan ulkoilukangaskappaleeseen niin, että tuubi on ikään kuin takin "sisällä". Sama juttu vuorikankaan kanssa. Hankala selittää, mutta ehkä kuva taas auttaa:
Kun reunat on ommeltu, voi takin taas kääntää oikein päin jomman kumman kaula-aukon kautta. Simsalabim, takissa on nyt kaulus!
Kauluksen yläreuna kuitenkin on vielä avonainen, joten se pitää siistiä. Itse teen sen niin, että käännän sekä vuorikangasta että päällikangasta reunasta hieman sisäänpäin -> nuppineulaan -> ompelen mahdollisimman läheltä reunaa. Näin siitä tulee siisti.
Kas näin:
Nyt on takki valmis! Jos haluat lisätä takkiin koristeita tai esim. heijastimia, voit sen vielä tehdä. Se tuskin tarvitsee ohjeistusta. :) Itsekin aion vielä heijastinnauhaa takkiin ommella, mutta nyt oli kiire saada takki messiin sateiseen metsään, joten vielä en ehtinyt.
Sitten vielä ihastellaan lopputulosta.
Kaulus käärittynä:
Kaulus pitkänä:
Mannekiini revittiin uniltaan kuvattavaksi, siitä johtuu kärsivä ja uninen ilme. :D
Jos ohjeesta jäi jotain kysyttävää, niin kysykää rohkeasti kommenteissa! Kivoja ompeluhetkiä! :)
Bonuksena vielä kuva fleecehaalarista, jonka tein Lilolle viikko sitten:
Ehkä jaksan joskus tulevaisuudessa tehdä siihenkin ohjeet, katsotaan. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti